Artikkelit

Kohti parempaa hyvinvointia ja jaksamista Energiatestin avulla

Rudus kuntoon on hanke, jonka tavoitteena on kartoittaa henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista, mutta myös kannustaa kohti parempia elämäntapoja. Laturi toteuttaa Ruduksen henkilöstölle hyvinvointihankkeen Laturin Energiapalvelulla vuosien 2017 -2018 aikana. Testi tehdään 40- 50 paikkakunnalla ja mahdollisuus osallistua tarjotaan noin 1000 henkilölle.

Kartoittaminen tehdään Energiapalvelun avulla. Energiapalvelu on verkkosovellus, jota käytetään Energiatestin testitapahtumien hallintaan, osallistujien kutsumiseen testiin sekä testitulosten tallentamiseen ja raportointiin. Ruduksen testit tehdään paikan päällä, eli ohjaajan vetäminä noin 10 hengen ryhminä, joissa työnantajan tehtäväksi jää vain tiedottaminen ja sopivan tilan varaaminen.

Hyvinvointiin liittyen on ainakin kaksi asiaa, joista kaikki ovat samaa mieltä. Ensimmäinen kohta on se, että hyvinvoiva henkilöstö on etu sekä työnantajalle että työntekijälle. Ja toinen kohta on se, että mitä nopeammin ennakoidaan ja riskeihin puututaan, sen parempi lopputulos.

Ennakoiva hyvinvointi tarkoittaa sitä, että riskeihin puututaan ennen kuin niistä tulee ongelmia. Sairauspoissaolot ovat yrityksille merkittävä taloudellinen menetys. Työkyvyn aleneminen tai menetys on uhkakuva, jota kukaan ei halua. Tuki- ja liikuntaelin sairaudet johtavat pidempiin sairauslomiin jopa ennenaikaisen eläköitymiseen. Työn kuormittavuus on riski, johon voidaan puuttua paitsi oikeilla työtavoilla myös tukemalla henkilöstön hyvinvointia.

Ensimmäinen askel ennakoivassa työssä on henkilöstön hyvinvoinnin ja jaksamisen mittaaminen. Otetaan selvää, miten henkilöstö voi ja puututaan riskeihin varhaisessa vaiheessa. Mittaamiseen käytetään Energiatestiä, joka kertoo tulokset sekä yksilö- että yritystasolla. Ne osa-alueet, jotka eivät ole kunnossa, ovat riskitekijöitä, jotka kaipaavat huomiota. Energiatestissä nämä tekijät näkyvät harmaalla, kun taas kunnossa olevat ovat vihreällä alueella. Yritys saa käyttöönsä yritysraportin, mutta ei osallistujien henkilökohtaisia raportteja. Yritysraportista nähdään yhteenveto koko henkilöstöstä, lisäksi jokainen osallistuja saa oman henkilökohtaisen raportin omasta hyvinvoinnistaan.

Energiatesti on toimiva ratkaisu sekä mittaamiseen että seurantaan. Se ei ole kuntotesti, vaan kokonaisvaltainen hyvinvoinnin ja jaksamisen kartoitus. Käytännössä testi sisältää hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä, helppoja fyysisen toimintakyvyn testejä sekä muutamia mittauksia.

Mitä hyötyä Energiatestistä on?

Energiatestin avulla voidaan aktivoida mahdollisimman suuri osa henkilöstöstä osallistumaan ja sen kautta heitä voidaan herätellä ja motivoida terveellisiin elämäntapoihin. Energiatestin avulla voidaan antaa työntekijälle tietoa hänen kokonaishyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan. Energiatestin avulla voidaan palkita henkilöt, jotka panostavat omaan hyvinvointiinsa. Energiatestin avulla voidaan antaa yritykselle tietoa sen henkilöstön hyvinvoinnista.

Koostimme dokumentin ”5 syytä valita Energiatesti hyvinvoinnin ja jaksamisen mittaamiseen ja seurantaan myös isossa työyhteisössä”. Ota yhteyttä niin laitan dokumentin sinullekin. Kannattaa lukea myös blogi: 5 vinkkiä – kuinka saada mahdollisimman moni osallistumaan hyvinvointiprojektiin.

Kysyttävää Energiatestistä?

Työhyvinvointi on muutakin kuin Pokemonien metsästystä

”Vielä reilu vuosi sitten kahvitauolla ajattelin, että kun työpäivä on jo itsessään raskas niin en kyllä kotona enää rupea mitään tekemään. Nyt tiedän, että sen pitää olla just toisin päin”, muistelee Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin sairaalahuollossa työskentelevä Anni Vahteri.

Sairaalahoitajan työssä tulee jatkuvasti työntämistä, vetämistä ja nostoja. Kyykkyyn pitää pystyä menemään yli 50 kertaa päivässä. Kun työnantaja tarjosi mahdollisuutta osallistua Energiatestiin, Anni lähti rohkeasti mukaan, vaikka tiesi ettei ollut enää hyvässä kunnossa. Jaksamisen kannalta tärkeät aerobinen kunto ja keskivartalon lihaskunto olivatkin tulosten perusteella harmaalla, kehoa kuormittavalla tasolla. ”Sain tehtyä vain 10 istumaannousua. Silloin ajattelin, että pitäisi varmaan alkaa tehdä jotain. Kaikki jotenkin konkretisoitui, kun tulokset kuvattiin niin selkeästi”, Anni lisää. Työnantaja myös tarjosi Energiatestiin osallistuneille tulosten pohjalta kohdennettua valmennusta. Puolessa vuodessa Anni sai kaikki tulokset vihreälle. Muutokset arjessa tuntuvat eniten siinä, ettei väsytä niin paljon. Puntarin lukematkin kertovat muutoksesta.

Sairaanhoitopiirin työhyvinvointistrategian tavoitteena on, että työntekijät tulevat tietoiseksi omaan hyvinvointiinsa liittyvistä tekijöistä sekä vaikutusmahdollisuuksista ja esimiehet saavat raportoinnista tukea työkykyjohtamiselle, työhyvinvointipäällikkö Oili Ojala kertoo. ”Kun on tietoisuutta, on mahdollisuutta vaikuttaa”, Ojala jatkaa.

Vuoden 2015 alussa alkaneessa terveyden edistämisen hankkeessa sairaanhoidollisten palvelujen henkilöstölle on lähdetty tutkimaan sairaalassa tehtävän työn kuormittavuutta ja rakentamaan terveysliikuntasuunnitelmia tulosten pohjalta uudella tavalla. Millainen kunto pitäisi olla esimerkiksi sairaalahuoltajan työssä? Kuinka fyysisesti kuormittavaa työ missäkin vuorossa on? Vastaukset näihin kysymyksiin ohjaavat PPSHP:n terveysliikunnan suunnittelija Minna Keskitalon työtä.  SAPA-hankkeessa eri ammattiryhmien työn kuormitus eri työtehtävissä on mitattu. Nyt tiedetään, millainen kuntotaso tehtävissä tulisi olla ja miten tehtävien kuormituksesta palautuu. ”Ideana on, että ei tarjota kaikille sitä samaa liikuntasuositusta, vaan omaan kroppaan ja työn kuormitukseen sopivaa, palauttavaa liikuntaa. Jos työpäivän aikana tulee jo 20 000 askelta täyteen, illalla ei kannatta lähteä enää kävelylenkille vaan vaikka joogaan tai kuntosalille”, Minna toteaa. Tarjolla on valmennusta tuki- ja liikuntaelimistön rempparyhmästä juoksukouluun. Myös selkeät sävelet siitä, miten toimitaan, budjetoidaan, raportoidaan ja jalkautetaan, kuuluvat suunnitelmaan.

”Mittaukset vahvistavat aiemmissakin selvityksissä esille tullutta johtopäätöstä, ettei työ sairaalassa kokonaisuudessaan ole raskasta, vaan kuormittavuus liittyy työntekijän voimavarojen ja työn väliseen suhteeseen. Toiselle työ on fyysisesti kevyttä, kun toinen voi kokea sen kuormittavana ja hengästyy samassa työtehtävässä. Toinen voi stressaantua asiasta, joka toiselle tuottaa työniloa. Työnantaja voi tarjota mahdollisuuksia elämäntapamuutoksille, mutta oleellisinta on, että ajankohta, työntekijän voimavarat ja sisäinen motivaatio on saanut kipinän. Tällöin ihminen on valmis tekemään muutoksia arkeensa. Tähän voi työyhteisö tarjota tärkeää vertaistukea.” Oili Ojala kuvaa. Energiatestin tulokset ovat auttaneet kohdentamaan toimia tarvelähtöisesti ja valmennuspolut on mietitty valmiiksi eri ryhmille. Terveyden ja työkyvyn edistämisen toimet on suunnattu eri arjen työhön sopivaksi”, muistuttaa Minna.

7 000 työntekijän aina auki olevassa talossa innostuminen ei synny hetkessä. Useimpiin työyhteisöihin on valittu oma liikuttaja, joka tiedottaa, kannustaa ja aktivoi omaa tiimiään. 200 liikuttajan verkosto ja esimiesten rooli on ollut keskeinen, sillä heidän kautta saadaan asioita eteenpäin. Strategian ja käytännön saumaton yhteispeli toimii. Energiatestien tulokset näyttävät, että hankkeilla on saatu loistavia tuloksia. Sairauspoissaolot ovat laskeneet ja työntekijöissä on enemmän normaalipainoisia kuin ylipainoisia. Ja mikä tärkeintä, hankkeiden kautta kahvihuoneisiin on tullut positiivinen porina, rohkeus ja lupa puhua näistä asioista. Jaksaminen koetaan tärkeäksi ja merkitykselliseksi koko talossa.

”Terveyden edistäminen on määrätietoista ja pitkäjänteistä toimintaa, jossa ei lähdetä vain yhtäkkiä Pokemoneja metsästämään”, kiteyttävät Minna ja Oili.

Kolme tuntia lisää energiaa voitokkaassa valmennuksessa

Biojalostuksen pohjoisessa asiantuntijayrityksessä, aiemmin Arizona Chemicalina tunnetussa Kratonissa on menossa vallankumous, kertoo talouspäällikkö Teemu Puumalainen. 40 vuotta talossa olleen työtoverin sanoin: ”Asiat eivät koskaan ole olleet näin hyvin.” Yritys on nimittäin kääntänyt työterveysasioissa fokuksen ennakoivaan toimintaan. Liikunta- ja kulttuuriseteleiden lisäksi työntekijöille järjestetään ohjausta heitä kiinnostavissa asioissa, olivatpa ne sitten stressinhallintaan, ravintoon, uneen tai liikuntaan liittyviä. Kahvihuoneissa uudet tuulet näkyvät kalustuksessa: kahvipöydissä ei enää istuskella, vaan ne ovat vaihtuneet pystypöydiksi, joiden ääressä tauko sujuu seisaallaan. ”Ihmisten turvallisuus on meille ehdoton numero yksi. Jaksaminen vaikuttaa siihen suuresti”, Teemu Puumalainen painottaa.

Teemu osallistui keväällä työtoveriensa kanssa Liikuntakeskus Voiton Energiavalmennukseen. Sen ansiosta miehellä on nyt mitatusti kolme tuntia enemmän energistä aikaa vuorokaudessaan! Valmennus alkoi Voiton valmentaja Joonas Hakalan ohjaamalla Energiatestillä, jolla selvitettiin jokaisen lähtötaso energiamäärissä. Kevään ajan Kratonin ryhmä osallistui kerran viikossa Joonaksen ohjaamaan ryhmävalmennukseen Voitossa. Lisäksi treenattiin omin päin Joonaksen laatiman treeniohjelman avulla. Teemu sanoo kokeneensa vahvasti, että nimenomaan ryhmänä osallistuminen sai jokaisen ensinnäkin sitoutumaan, ja toisekseen tekemään asioita tavalla, jolla ei koskaan olisi omin päin osannut treenata. ”Tehtiin perusliikkeiden lisäksi kaikenlaista trapetsitaiteilua, jota ei kyllä itsekseen olisi tullut kokeiltua. Leikkimielisesti tsempattiin toisiamme. Se teki treenaamisesta hauskaa ja sai ainakin minut ylittämään itseni.”

Koko ryhmän energiamäärä parani kevään valmennuksessa selvästi, lähes tunnilla. Teemu Puumalaisen kohdalla muutos oli erityisen suuri: alkutestin reilusta 11 tunnista seurantatestissä mitattuun 14 tuntiin! ”Huomaan muutoksen kyllä selvästi. Illan viimeiset tunnit ovat virkeämpiä, puuhastelen kotona koko illan eikä sohva kutsu enää työpäivän jälkeen.” Vaimokin on huomannut eron. ”Olin hänen mukaansa ennen semmoinen laiha läski” Teemu Puumalainen nauraa. Valmennuksen aikana lihaskuntoa tulikin mukavasti lisää.

Jatkossakin Kratonilla aiotaan panostaa hyvinvoinnin parissa aktiiviseen toimimiseen, esimerkiksi perheet mukaan ottaen. ”Haluamme tehdä asioita itse, nimenomaan niin että toimimme aktiivisesti sen eteen, että jaksaisimme. Tuloksia on jo selvästi saatu, joten tällä linjalla on hyvä jatkaa!”

Energiatesti on hyvä välitilinpäätös

Viime viikolla teimme työporukan kesken jälleen Energiatestin. Sain siis tilannekatsauksen energisyyteeni ja jaksamiseeni jo toistamiseen tälle vuotta. Teemme testin kerran vuosineljänneksessä: maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa.

Minulle Energiatesti on kuin välitilinpäätös. Missä mennään, kun vuotta on kulunut yksi, kaksi tai kolme neljännestä? Mitä on tapahtunut viime testin jälkeen, ja miten se näkyy fyysisessä ja henkisessä jaksamisessani?

Maaliskuussa minulla oli virtaa 13 tunniksi ja 47 minuutiksi – aika paljon ajatellen, että olen valveilla keskimäärin 16 tuntia vuorokaudessa! Tunsinkin oloni virkeäksi. Talvi oli mennyt enempiä sairastelematta ja säännöllisesti liikkuen. Nukuin, liikuin ja söin aika tasapainoisesti.

Viime viikolla arvioin jälleen vireystilaani ja stressitasoani, ja vastasin lisäksi muutamaan elintapojani luotaavan kysymykseen. Onko stressitasoni edelleen ihanteellinen? Entä vireystila – nukunko hyvin, pysynkö virkeänä läpi päivän? Uutena ominaisuutena Energiatestiin on lisätty elintapakysely, joka jossain määrin kartoittaa samoja riskitekijöitä kuin verenpaineen mittaaminen. Vastatessani pohdin muun muassa viimeaikaista kasvisten syöntiäni, alkoholinkäyttöäni sekä ateriarytmiä.

Miten hyvä olikaan pysähtyä miettimään näitä asioita taas. Testipäivänä ei selvinnyt pelkästään kehitys fyysisessä kunnossani, vaan tuli myös käytettyä hetki henkisen hyvinvoinnin miettimiseen. Olipa hienoa havaita, että lihaskunnon osalta sain kolmessa kuukaudessa kehitystä aikaiseksi. Yhtä tärkeää oli kuitenkin huomata, että stressissä ja vireystilassa oli tapahtunut jotakin. Ja kun vielä tuli mietittyä niitä päivittäisiä valintoja elintavoissaan, niin aika kattava välitilinpäätös tuli tehtyä.

Niin, se testin tulos. Tällä kertaa tuli takapakkia. Energiaindeksini oli laskenut 24 minuutilla ja oli nyt 13 tuntia ja 23 minuuttia. Kun tarkastelin tuloksia tarkemmin, huomasin, että kestävyyskuntoni oli hieman heikentynyt. Kyse on siis siitä, kuinka hyvin hengitys- ja verenkiertoelimistöni pystyy kuljettamaan lihasteni kaipaamaa happea. Se on yksi tärkeimmistä tekijöistä fyysisen jaksamisen kannalta. Talven aikana minulla oli säännöllinen uinti- ja lenkkeilyrytmi, joka kevään kuluessa rikkoutui. Olen viime kuukausina keskittynyt treenaamaan enemmän lihaskuntoani, mikä näkyikin positiivisena kehityksenä sitä mittaavien osatestien tuloksissa.

En myöskään enää kokenut vireystasoani aivan ihanteelliseksi. Valoisat kesäyöt meinaavat tehdä tepposet nelikymppiselle: Jos en muista pimentää huonetta tai näkökenttääni yön ajaksi (omistan nykyään upean unimaskin!), heräilen aamuyön valoon enkä enää nuku hyvin loppuyöstä. Stressiä taas aiheuttavat ruuhkavuodet uusperheessä – välillä on kausia, jolloin tuntuu että tarvitsisi yhden ylimääräisen vaihteen – tai varapäreen. Tai niitä tunteja vuorokauteen?

Mitä siis jäi käteen? Herätys tähän hetkeen. Tärkeimpänä koen ehdottomasti tuon pysähtymisen itsearvioinnin ääreen. Jotta voisi alkaa miettiä keinoja jaksamisensa parantamiseen, pitää tiedostaa, että jotain parannettavaa on. Sen lisäksi on hyvä tietää, mitkä ovat niitä asioita, joihin pitäisi panostaa.

Minulle testin tulos antaa selvät sävelet seuraavalle kolmelle kuukaudelle. 1) Muistan huolehtia nukkumisesta entistä paremmin. 2) Otan säännölliset pidemmät lenkit jälleen viikko-ohjelmaani. 3) Raivaan aikaa joutenololle ja ennen kaikkea yksinololle. Mielessäni on jo hetken aikaa ollut jonkinlainen retriitti. Sinne lähtisi mukaan vain kirjoja, ja ehkä koira. Nyt sitten vain tuumasta toimeen!

Näillä askelmerkeillä on hyvä lähteä kesäloman viettoon. Aurinkoista ja energistä kesää!

Hanna

5 vinkkiä – kuinka saada mahdollisimman moni osallistumaan työhyvinvointiprojektiin

Hyvinvointiprojekteissa yksi tärkeimpiä onnistumisen kriteereitä on korkea osallistumisaste. Kuinka saada siis kaikki mukaan, kun tavoitteena on työyhteisön henkisen ja fyysisen kunnon parantaminen ja ylläpitäminen yhteisen projektin avulla? Tämän asian kanssa painivat monet, joiden työnkuvaan ja intresseihin kuuluu työyhteisön hyvinvointi. Kokosimme hyväksi havaitut vinkit henkilöstöjohdolle.

 1. Informoi

Panosta siihen, miten tiedotat yhteisestä projektista. Pelkkä eteenpäin välitetty viesti tai linkki jonkun hyvinvointipalvelua tarjoavan toimijan sivuille ei toimi. Pidä infotilaisuus, jossa kerrot projektista, sen hyödyistä, aikataulusta ja palkinnoista. Jaa esitteitä esimerkiksi kahvihuoneen pöydälle tai suoraan työntekijöille.

 2. Palkitse

Mieti valmiiksi, mikä juuri teidän työyhteisössänne toimisi porkkanana osallistumiselle. Palkinto voi olla elokuvalippuja, tai vaikkapa aktiivisuusranneke arvottuna osallistujien kesken. Tärkeää on huomioida nimenomaan aktivoituminen ja mukaan lähteminen – tuloksia tulee sen jälkeen varmasti.

 3. Varaa tila ja aikaa

Jos mahdollista, tue osallistumista työajalla. Jokaiseen työpäivään sisältyy taatusti hieman tyhjäkäyntiä. Jos saat aktivoitua ihmiset tekemään jotain hyvinvointinsa eteen vaikkapa 15 minuuttia muutaman kerran viikossa, se maksaa taatusti itsensä takaisin. Jos työpaikalla on neuvottelutila, joka olisi ajoittain käytettävissä vaikkapa yhteiseen liikuntahetkeen, tarjoa sitä työntekijöiden käyttöön. Netistä tai erilaisista liikuntasovelluksista löytyy hyviä, ohjattuja lyhyitä harjoituksia, jotka soveltuvat työpäivänkin keskelle tehtäväksi.

4. Näytä esimerkkiä, tue yhteisöllisyyttä

Olipa valitsemanne hyvinvointivalmennus, -projekti tai -haaste mikä tahansa, näytä esimerkkiä. Laita itsesi likoon, kerro mitä ja miten itse aiot tehdä. Jaa myös haasteesi ja vastoinkäymisesi. Tue sitä, että työporukka alkaa tehdä asioita yhdessä ja jakaa hyvät ja huonot hetkensä. Yhdessä tekemisestä syntyy yhteisö, ja yhteisöllisyys tuo tulosta: henkistä, fyysistä ja taloudellista hyvinvointia!

5. Muistuta

Muistuta aika ajoin osallistumisesta ja siitä saatavasta porkkanasta. Kerro kuinka moni on jo lähtenyt mukaan, ja kannusta vielä osallistumattomia ihmisiä löytämään toisensa ja tsemppaamaan yhdessä.

Be like Pentti

Luin juuri jutun 81-vuotiaasta Pentti Keräsestä, joka harrastaa uintia ja seinäkiipeilyä. Hän liikkuu jokaisena arkipäivänä jommankumman harrastuksensa parissa. 81-vuotiaana. Minä kokeilin ensimmäistä kertaa seinäkiipeilyä kuukausi sitten ja olin mielestäni kovin hurja näinkin vanhaksi. Uimassakin käyn joka viikko. Uin puolet Pentin matkasta. Aika hyvin näinkin vanhaksi.

Viimeisen viiden vuoden aikana olen tullut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että haluan pysyä kunnossa. Olen hidas herääjä – liikunnan löysin vasta lähempänä 30-vuotispäivääni. Vaikuttimia liikkumiseen on vuosien varrella ollut monia. Painonpudotus, kiinteytyminen, pään nollaus stressaavissa elämäntilanteissa, flow-tilan etsiminen, endorfiinikoukku, ihanien pinkkien lenkkarien ostaminen ja ulkoiluttaminen. Viime vuosina yksi syy on noussut yli muiden: toimintakyvyn säilyttäminen.

Ainokaiseni, se ainoa minulle annettu kroppa täytti juuri 40 vuotta. Ja vaikka olen vasta puolet Pentin iästä, tunnen sen. Aamuisin en enää ole aivan yhtä notkea ja nopea kuin ehkä aiemmin. Tauon tai rankemman liikunnan jälkeen palautuminen kestää kauemmin. Ylipäänsä huomaan, että kroppani tarvitsee huoltoa ja aikaa palautumiseen.  Olen saanut ensimmäiset lihasrelaksanttireseptini ja joutunut niihin turvautumaan.

Kroppani juttelee minulle. Ehkä se on tehnyt sitä aina, mutta olen vasta viime aikoina oppinut kuuntelemaan. Vuoropuhelumme on jatkuvaa: toisaalta minä houkuttelen ja suostuttelen sitä liikkumaan säännöllisesti. Mennääs nyt, kyllä se alkukankeuden jälkeen taas kivalta tuntuu. Juu, eilenkin oltiin, mutta mennään silti. Joo, vettä sataa, mutta eihän se ole kuin pukeutumiskysymys. Toisaalta kroppani suostuttelee minut body pumpin sijaan lämpölamppujen alla tehtävään joogaan. Usko nyt, juuri tänään tämä on parempi valinta. Ei pala niin paljon kaloreita, mutta päivä se on huomennakin, ehkä silloin on parempi aika pumpille. Tai: kävele vain hetkinen, koko matkaa ei ole pakko juosta. Tänään nivelet eivät ole sillä tuulella.

Pentti antoi minulle taas vahvistusta uskolleni: aikaa on. Sitä on vielä vuosikymmeniä! On aikaa ottaa välillä iisimmin. Toisaalta: tekosyitä ei ole. Tai ainakaan, ikä ei ole syy jättää asioita tekemättä. Tärkeää on puhua joka päivä – kropan kanssa. Ei mykkäkouluja, ei väkisin vänkäämistä. On kyse kompromissien etsimisestä. Mieleni ja kroppani ovat yhdessä hamaan loppuun saakka. Mukavampaa kaikille, kun ne kuuntelevat toisiaan. Uskon, että sillä tavalla pääsen Pentin ikään. Ja jos en kahdeksankymppisenä aivan kiipeilyseinälle, niin ainakin kävelylenkeille. Joka päivä.

Hanna

Lue Pentin tarina

Rytinällä rantakuntoon?

Yhtäkkiä on sen aika. Tammikuu! Nyt täytyy ryhdistäytyä! Syntyy ihmeellinen aikaikkuna, jossa täytyy saada aikaan muutos. Nyt tai ei koskaan. Neljä, kuusi, kymmenen viikkoa – aika alkaa nyt! Lopussa odottaa palkinto: uusi minä. Kevyempi, voimakkaampi, tiiviimpi. Vain muutama viikko sitä, tätä tai tuota kuuria tai haastetta, ja olet täysin uudistunut.

Mietipä hetkinen. Olet melkoinen kokonaisuus, yhdistelmä fyysistä ja psyykkistä. Noinkohan kaikki muuttuu paremmaksi parissa viikossa, tai edes kuukaudessa? Jotain saattaa nytkähtää liikkeelle, ja fyysisessä olemuksessasi tulet ehkä tuntemaan jo muutoksia. Anna kuitenkin mielellesikin aikaa. Ole rehellinen. Älä huijaa itseäsi jaksamaan sen mielikuvan avulla, että ”pian tämä rääkki on ohi ja peilistä katsoo uusi minä”.

Ehkä mielesi tekee kokeilla ruokavalion muutosta. ”Nyt alan syömään kilon kasviksia päivässä ja jätän sokerin pois kokonaan!” kuulen itseni vaahtoavan usein juhla- ja lomakausien jälkeen, kun olo on vähentyneen liikunnan ja raskaamman syömisen jälkeen laiskanpulskea. Olen kuitenkin huomannut, että keskimäärin kohtuudella kaikkea on parempi lähestymistapa, ja aivan riittävä keino löytää taas hyvä olo. Entäpä jos vain päätän ylipäänsä alkaa syömään enemmän kasviksia, ja vähemmän sokeria? Pienempi muutos, mutta todennäköisesti pysyvämpi vaikutus terveyteeni ja jaksamiseeni.

Älä lupaa itsellesi uutta minää ”näiden kolmen nopean vinkin avulla”. Vanha minäsi riittää, kunhan haluat pitää siitä tasaisen hyvää huolta. Aikaa on loppuelämä! Jokainen aikuisen ikään ehtinyt on varmasti jo oppinut omasta itsestään ne asiat, jotka lisäävät hyvinvointia – tai vähentävät sitä. Jos jotain päätät, niin päätä kuunnella itseäsi vähän tarkemmin.

Hanna