Artikkelit

Työhyvinvointi on muutakin kuin Pokemonien metsästystä

”Vielä reilu vuosi sitten kahvitauolla ajattelin, että kun työpäivä on jo itsessään raskas niin en kyllä kotona enää rupea mitään tekemään. Nyt tiedän, että sen pitää olla just toisin päin”, muistelee Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin sairaalahuollossa työskentelevä Anni Vahteri.

Sairaalahoitajan työssä tulee jatkuvasti työntämistä, vetämistä ja nostoja. Kyykkyyn pitää pystyä menemään yli 50 kertaa päivässä. Kun työnantaja tarjosi mahdollisuutta osallistua Energiatestiin, Anni lähti rohkeasti mukaan, vaikka tiesi ettei ollut enää hyvässä kunnossa. Jaksamisen kannalta tärkeät aerobinen kunto ja keskivartalon lihaskunto olivatkin tulosten perusteella harmaalla, kehoa kuormittavalla tasolla. ”Sain tehtyä vain 10 istumaannousua. Silloin ajattelin, että pitäisi varmaan alkaa tehdä jotain. Kaikki jotenkin konkretisoitui, kun tulokset kuvattiin niin selkeästi”, Anni lisää. Työnantaja myös tarjosi Energiatestiin osallistuneille tulosten pohjalta kohdennettua valmennusta. Puolessa vuodessa Anni sai kaikki tulokset vihreälle. Muutokset arjessa tuntuvat eniten siinä, ettei väsytä niin paljon. Puntarin lukematkin kertovat muutoksesta.

Sairaanhoitopiirin työhyvinvointistrategian tavoitteena on, että työntekijät tulevat tietoiseksi omaan hyvinvointiinsa liittyvistä tekijöistä sekä vaikutusmahdollisuuksista ja esimiehet saavat raportoinnista tukea työkykyjohtamiselle, työhyvinvointipäällikkö Oili Ojala kertoo. ”Kun on tietoisuutta, on mahdollisuutta vaikuttaa”, Ojala jatkaa.

Vuoden 2015 alussa alkaneessa terveyden edistämisen hankkeessa sairaanhoidollisten palvelujen henkilöstölle on lähdetty tutkimaan sairaalassa tehtävän työn kuormittavuutta ja rakentamaan terveysliikuntasuunnitelmia tulosten pohjalta uudella tavalla. Millainen kunto pitäisi olla esimerkiksi sairaalahuoltajan työssä? Kuinka fyysisesti kuormittavaa työ missäkin vuorossa on? Vastaukset näihin kysymyksiin ohjaavat PPSHP:n terveysliikunnan suunnittelija Minna Keskitalon työtä.  SAPA-hankkeessa eri ammattiryhmien työn kuormitus eri työtehtävissä on mitattu. Nyt tiedetään, millainen kuntotaso tehtävissä tulisi olla ja miten tehtävien kuormituksesta palautuu. ”Ideana on, että ei tarjota kaikille sitä samaa liikuntasuositusta, vaan omaan kroppaan ja työn kuormitukseen sopivaa, palauttavaa liikuntaa. Jos työpäivän aikana tulee jo 20 000 askelta täyteen, illalla ei kannatta lähteä enää kävelylenkille vaan vaikka joogaan tai kuntosalille”, Minna toteaa. Tarjolla on valmennusta tuki- ja liikuntaelimistön rempparyhmästä juoksukouluun. Myös selkeät sävelet siitä, miten toimitaan, budjetoidaan, raportoidaan ja jalkautetaan, kuuluvat suunnitelmaan.

”Mittaukset vahvistavat aiemmissakin selvityksissä esille tullutta johtopäätöstä, ettei työ sairaalassa kokonaisuudessaan ole raskasta, vaan kuormittavuus liittyy työntekijän voimavarojen ja työn väliseen suhteeseen. Toiselle työ on fyysisesti kevyttä, kun toinen voi kokea sen kuormittavana ja hengästyy samassa työtehtävässä. Toinen voi stressaantua asiasta, joka toiselle tuottaa työniloa. Työnantaja voi tarjota mahdollisuuksia elämäntapamuutoksille, mutta oleellisinta on, että ajankohta, työntekijän voimavarat ja sisäinen motivaatio on saanut kipinän. Tällöin ihminen on valmis tekemään muutoksia arkeensa. Tähän voi työyhteisö tarjota tärkeää vertaistukea.” Oili Ojala kuvaa. Energiatestin tulokset ovat auttaneet kohdentamaan toimia tarvelähtöisesti ja valmennuspolut on mietitty valmiiksi eri ryhmille. Terveyden ja työkyvyn edistämisen toimet on suunnattu eri arjen työhön sopivaksi”, muistuttaa Minna.

7 000 työntekijän aina auki olevassa talossa innostuminen ei synny hetkessä. Useimpiin työyhteisöihin on valittu oma liikuttaja, joka tiedottaa, kannustaa ja aktivoi omaa tiimiään. 200 liikuttajan verkosto ja esimiesten rooli on ollut keskeinen, sillä heidän kautta saadaan asioita eteenpäin. Strategian ja käytännön saumaton yhteispeli toimii. Energiatestien tulokset näyttävät, että hankkeilla on saatu loistavia tuloksia. Sairauspoissaolot ovat laskeneet ja työntekijöissä on enemmän normaalipainoisia kuin ylipainoisia. Ja mikä tärkeintä, hankkeiden kautta kahvihuoneisiin on tullut positiivinen porina, rohkeus ja lupa puhua näistä asioista. Jaksaminen koetaan tärkeäksi ja merkitykselliseksi koko talossa.

”Terveyden edistäminen on määrätietoista ja pitkäjänteistä toimintaa, jossa ei lähdetä vain yhtäkkiä Pokemoneja metsästämään”, kiteyttävät Minna ja Oili.

Kolme tuntia lisää energiaa voitokkaassa valmennuksessa

Biojalostuksen pohjoisessa asiantuntijayrityksessä, aiemmin Arizona Chemicalina tunnetussa Kratonissa on menossa vallankumous, kertoo talouspäällikkö Teemu Puumalainen. 40 vuotta talossa olleen työtoverin sanoin: ”Asiat eivät koskaan ole olleet näin hyvin.” Yritys on nimittäin kääntänyt työterveysasioissa fokuksen ennakoivaan toimintaan. Liikunta- ja kulttuuriseteleiden lisäksi työntekijöille järjestetään ohjausta heitä kiinnostavissa asioissa, olivatpa ne sitten stressinhallintaan, ravintoon, uneen tai liikuntaan liittyviä. Kahvihuoneissa uudet tuulet näkyvät kalustuksessa: kahvipöydissä ei enää istuskella, vaan ne ovat vaihtuneet pystypöydiksi, joiden ääressä tauko sujuu seisaallaan. ”Ihmisten turvallisuus on meille ehdoton numero yksi. Jaksaminen vaikuttaa siihen suuresti”, Teemu Puumalainen painottaa.

Teemu osallistui keväällä työtoveriensa kanssa Liikuntakeskus Voiton Energiavalmennukseen. Sen ansiosta miehellä on nyt mitatusti kolme tuntia enemmän energistä aikaa vuorokaudessaan! Valmennus alkoi Voiton valmentaja Joonas Hakalan ohjaamalla Energiatestillä, jolla selvitettiin jokaisen lähtötaso energiamäärissä. Kevään ajan Kratonin ryhmä osallistui kerran viikossa Joonaksen ohjaamaan ryhmävalmennukseen Voitossa. Lisäksi treenattiin omin päin Joonaksen laatiman treeniohjelman avulla. Teemu sanoo kokeneensa vahvasti, että nimenomaan ryhmänä osallistuminen sai jokaisen ensinnäkin sitoutumaan, ja toisekseen tekemään asioita tavalla, jolla ei koskaan olisi omin päin osannut treenata. ”Tehtiin perusliikkeiden lisäksi kaikenlaista trapetsitaiteilua, jota ei kyllä itsekseen olisi tullut kokeiltua. Leikkimielisesti tsempattiin toisiamme. Se teki treenaamisesta hauskaa ja sai ainakin minut ylittämään itseni.”

Koko ryhmän energiamäärä parani kevään valmennuksessa selvästi, lähes tunnilla. Teemu Puumalaisen kohdalla muutos oli erityisen suuri: alkutestin reilusta 11 tunnista seurantatestissä mitattuun 14 tuntiin! ”Huomaan muutoksen kyllä selvästi. Illan viimeiset tunnit ovat virkeämpiä, puuhastelen kotona koko illan eikä sohva kutsu enää työpäivän jälkeen.” Vaimokin on huomannut eron. ”Olin hänen mukaansa ennen semmoinen laiha läski” Teemu Puumalainen nauraa. Valmennuksen aikana lihaskuntoa tulikin mukavasti lisää.

Jatkossakin Kratonilla aiotaan panostaa hyvinvoinnin parissa aktiiviseen toimimiseen, esimerkiksi perheet mukaan ottaen. ”Haluamme tehdä asioita itse, nimenomaan niin että toimimme aktiivisesti sen eteen, että jaksaisimme. Tuloksia on jo selvästi saatu, joten tällä linjalla on hyvä jatkaa!”

Merileijonasta oravaksi: tarina onnistuneesta työhyvinvointiprojektista

Inlook Groupin liiketoiminnan kehityspäällikkö Erika Nybergh halusi jotakin muuta kuin perinteisen virkistyspäivän. Tärkeää olisi toki viettää hauska päivä yhdessä, mutta Erika halusi haastaa työkaverinsa miettimään hyvinvointiaan ja jaksamistaan myös pidemmällä aikavälillä.

Syksyisenä lauantaina Inlookin väki kokoontui yhteen tarkoituksenaan muun muassa kokeilla melomista. Ennen sitä tehtiin kuitenkin erilaisia kuntotestejä. Yksi näistä oli Energiatesti. Sen avulla selvitettiin lähtötaso, jota lähdettäisiin puolen vuoden projektissa parantamaan. Energiatestin tuloksena jokainen saa tietää, paljonko sen hetkinen vointi antaa energisiä tunteja ja minuutteja päivään. Hauskana lisänä testi kertoo lopuksi, mitä eläintä ihminen muistuttaa tuloksensa perusteella. Porukasta löytyikin koko eläintarha koalasta aropupuihin, mikä sai suupielet nykimään ylöspäin.

Mitä haluan seuraavalta puolelta vuodelta?

Testien jälkeen Erika pyysi jokaista kirjoittamaan itselleen tavoitteen seuraavalle puolelle vuodelle. Jokainen suunnitteli myös haasteita työkavereille. Papereihin kirjattiin esimerkiksi kävelyretkiä metsään porukassa ja lankutushaaste. Avuksi otettiin HeiaHeia, johon Erika kirjasi kaiken ylös. ”Halusin, että otetaan oikeasti se kynä käteen ja konkreettisesti kirjoitetaan paperille ne asiat, jotka aiotaan tehdä. Sillä tavalla niihin sitoutuu aivan eri tavalla”, sanoo Erika.

Päivä jatkui melonnalla, ja lopuksi päästiin saareen grillaamaan. Yhteistä kokemusta juhlistettiin tyrnishoteilla. Erika oli järjestänyt kaikille vielä yhden yllätyksen: shotit haettiin ryhmittyneenä Energiatestin määrittämän eläinlajin mukaan! Nauruntyrskähdysten lomassa todettiin, että kylläpä muuten oli kuvaavat ryhmittelyt. Tuossa taitaa tosiaan vilistää ryhmä oravia, ja nuo taas keinahtelevat paikalle kuin kirahvit!

Inlookin henkilöstö Energiatestin jälkeen.

Inlookin henkilöstö viihtyi yhdessä meloen ja ”energisyys-eläimiinsä” samaistuen.

 

Ihanaa, olen orava!

Virkistyspäivä oli hieno startti, mutta projektin todellinen arvo paljastui Erikalle puoli vuotta myöhemmin, kun Energiatesti uusittiin. Haasteita ja tavoitteita toki seurattiin koko ajan, HeiaHeiaan kirjattiin treenejä ja suoritettuja haasteita, ja siellä kannustettiin muita. Erika muistutti 3 kuukauden kohdalla mieliin alussa kirjatut tavoitteet ja kertoi projektin olevan puolessa välissä. Jos tulokset paranisivat seurantatestissä, Erika lupasi porukalle uuden virkistyspäivän, tällä kertaa miekkailun merkeissä.

Tulokset olivat huikeita. Lähes 70% oli parantanut tulostaan lähtötasosta. Konkreettiset tavoitteet olivat tepsineet: pari ihmistä oli lopettanut tupakoinnin kokonaan, joku vähentänyt selvästi ja yksi siirtynyt sähkötupakkaan. Useat myös pudottivat onnistuneesti painoaan. Eräs oli alkutestissä huomannut, että liikkuvuudessa olisi selkeästi parannettavaa, ja asettanut sen tavoitteekseen. Lopputesteissä tulos oli selvästi parempi! Monen tavoitteena oli yksinkertaisesti säännöllisen kuntoilun aloittaminen tai ylläpitäminen, ja tässä onnistuttiin hienosti.

”Erika, mä en olekaan enää merileijona! Mä oon nyt orava!” kertoo Erika erään kollegan hihkuneen. ”Ihmiset ottivat oikeasti tavoitteekseen myös siirtyä seuraavaan eläinlajiin seurantatestissä”, Erika muistelee nauraen.

 

Ei ne työkalut, vaan miten niitä käytetään

Tällaisista oivalluksista ja yhteishengestä syntyy onnistuminen. Työhyvinvointi ei ole yksittäisiä mittauksia tai virkistyspäiviä, vaan niiden ympärille kehitetty jatkuva, yhteinen fiilis: tavoitteita kannattaa asettaa, ja niihin päästään toisiaan tsemppaamalla. Suorittaminen ei ole tärkeintä, vaan yhdessä tekeminen ja nauraminen – se tunne, että voi luottaa työkaverin tsemppiin.

”Meillä innostus tarttui toiseenkin toimipisteeseen, ja lähdemme toimimaan samalla sapluunalla sielläkin. Tästä projektista jäi vahva tunne siitä, että muutosta saa oikeasti aikaan, kun suunnittelee homman heti alusta lähtien niin, että se perustuu mitattavuuteen ja jatkuvuuteen. Tsemppaamista ja yhdessä tekemistä unohtamatta!” toteaa Erika lopuksi.

Inlook on suomalainen sisärakentamiseen keskittynyt palvelukonserni, joka toteuttaa korkealaatuisia sisätiloja yhteistyössä arkkitehtien, suunnittelijoiden ja muiden rakentajien kanssa. Päätoimialoja ovat sisäkattojen ja -seinien urakointi, niihin liittyvien tuotteiden markkinointi sekä kokonaisvaltainen sisärakentaminen. Erika Nybergh toimii Inlook Groupin liiketoiminnan kehityspäällikkönä.

Ajoita työhyvinvointiohjelma oikein ja onnistu innostamaan!

Kuntosaliyrittäjät, personal trainerit, ravintovalmentajat ja muut hyvinvointialan toimijat tietävät kokemuksesta, milloin ihminen aktivoituu ajattelemaan hyvinvointiaan. Hyvinvointibisneksessä vilkkaimmat ajat ovat tammi- ja elokuu.

Lomailun ja pitkien vapaiden jälkeen ihminen on vastaanottavainen. Lomalla, työasioiden hetkeksi väistyessä taka-alalle, hänellä on tilaa ja mahdollisuus suoda ajatus sille, miten oikeasti voi ja jaksaa. Toisaalta juhla- ja loma-ajat saatetaan viettää vähemmän terveellisesti syöden, juoden ja nukkuen. Vapaiden loppuessa tulee halu ryhdistäytyä ja aloittaa terveempi elämä. Kahvihuonekeskusteluissa voivotellaan retkahduksia ja laiskottelua. Kuulostaako tutulta?

Lomailun ja vapaa-ajan lisäksi tammi- ja elokuuhun liittyy luontaisesti uuden alun tunne: tammikuussa alkaa uusi vuosi – ehkäpä erilainen, terveellisempi, kuin edellinen? Moni julistaa aloittavansa sokerilakon tai tipattoman tammikuun. Elokuu liittyy myös uuden kauden, esimerkiksi koulujen lukukauden, alkuun. Miksei siis alkaisi myös ”uusi elämä”?

Oikea ajoitus on yksi tärkeimmistä seikoista, kun suunnittelet työyhteisön hyvinvointiin satsaamista. Parhaiten saat todennäköisesti työporukan motivoitumaan vuoden alussa, joulun ja uuden vuoden vapaiden jälkeen. Toinen otollinen ajankohta on elokuussa, kun ihmiset palaavat kesälomilta.

Vuodenajan lisäksi oikea ajoitus riippuu työyhteisön sisäisestä tilanteesta. Jos meneillään on suuri organisaatiomuutos tai isoja henkilövaihdoksia, voi olla parempi odottaa, että tilanne hieman rauhoittuu ennen uuden, yhteisen hankkeen aloittamista. Yhteisöllisyyden ja työporukkaan kuulumisen tunne auttaa sitouttamaan ihmiset yhdessä tekemiseen.

Ajoittamalla oikein saat siis todennäköisimmin suuremman osan työntekijöistä aktivoitumaan ja lähtemään mukaan. Jos ja kun homma lähtee hyvällä ja innostuneella asenteella käyntiin, voi seuraavaksi miettiä, kannattaisiko panostaa jatkuvuuteen. Jos valitsemanne työkalu hyvinvoinnin edistämiseksi on luontevasti nivellettävissä osaksi työvuoden kulkua, tuoden ihmisille mukavan tunteen tuttuudesta ja jatkuvuudesta, säästytte jatkuvalta uuden projektin aloittamiselta. Löytyisikö Energiatestistä pitkäaikainen ratkaisu teidänkin tarpeisiinne?

Suomi 100 vuotta – säästetäänkö sen kunniaksi miljardeja parantamalla työkykyä?

Viime kuussa julkistettiin Tekemättömän työn vuosikatsaus 2016 -tutkimus, jonka mukaan sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys aiheuttivat yrityksille ja kunnille viime vuonna miljardien eurojen laskun.

Työ, joka jäi tekemättä koska sen tekijä oli sairas, uupunut tai muuten työkyvytön, maksoi viime vuonna yrityksille arviolta 4,3 miljardia ja kunnille arviolta miljardi euroa. Melkoisia summia! Mitä kaikkea säästyneillä miljardeilla saataisiinkaan aikaan, jos ihmisten työkykyä päästäisiin parantamaan suunnitelmallisesti ja tuloksellisesti?

Tutkimuksen vetäjänä toiminut Kevan työelämäpalveluiden johtaja Pauli Forma listasi Ylen haastattelussa toimenpiteitä, joilla sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä voitaisiin vähentää.

Onneksi on jo olemassa työkalu, joka tarjoaa ratkaisun. Energiatesti innovatiivisena, kokonaisvaltaisena ja jatkuvuutta tukevana työhyvinvointipalveluna kattaa kaiken, siinä missä monet muut tyhy-palvelut toimivat vain hetkittäisenä ponnistuksena. Kaikki tutkimuksen tekijöiden esiin nostamat kohdat löytyvät Energiatestistä. Olisiko teillä töissä käyttöä palvelulle, jonka avulla on helppo kohdentaa investoinnit oikeisiin asioihin ja joka antaa konkreettista dataa työhyvinvoinnin suunnittelun ja seurannan tueksi?

Työnantaja, onko työyhteisösi huoltokirja ajan tasalla?

Auton huoltohistorian tuntemisessa niin auton omistajaa kuin mekaanikkoakin auttaa suuresti huoltokirja, johon on kirjattu vuosien mittaan havaitut ongelmat ja tehdyt korjaukset. Huoltokirja kertoo myös, ovatko huoltotoimenpiteet olleet säännöllisiä, ja kuka ne on tehnyt. Auton omistajan vaihtuessa on hyvä voida tukeutua dokumentoituun tietoon. Säännöllinen huoltohistoria nostaa myös kiistatta auton arvoa.

Työssä jaksamisen ja työpaikalla hyvin voimisen eteen tehdyt ponnistukset ja projektit ovat kuin auton määräaikaishuoltoja. Niissäkin tärkeää on säännöllisyys, ylös kirjaaminen ja tehtyjen toimenpiteiden seuranta. Vielä, kun hoitaa huollot luotettavan palveluntarjoajan kanssa ja mielellään jatkuvassa asiakassuhteessa, luo vakaan pohjan pysyviin parannuksiin ja jatkuvaan kehitykseen.

Joko teidän yrityksellänne on huoltokirja? Miten hyvinvointia ja työssä jaksamista mitataan? Tiedättekö, mihin ensisijaisesti kannattaisi kiinnittää huomioita? Ehkä teidän työyhteisönne yhteinen ongelma on työntekijöiden stressi, tai verenpaine. Ehkäpä työikäisille yleinen ongelma, huono liikkuvuus ja tasapaino, näkyvät työtapaturmien määränä. Kuinka todetaan, onko vuosittain tehty oikeansuuntaisia asioita, ja saatu parannusta aikaan? Mitkä asiat ovat menossa parempaan, ja mitkä ehkä huonompaan suuntaan?

Voi olla, että esimerkiksi nuorehkossa työporukassa ihmiset harrastavat liikuntaa, ja heidän lihaskuntonsa on hyvä. Voi kuitenkin olla, että stressin ja verenpaineen suhteen löytyykin huolenaihetta, ehkä jopa enemmistöltä. Entäpä elintavat? Olisiko hyvä saada valmennusta ja kannustusta oikeanlaiseen ateriarytmiin ja kasvisten syöntiin, jotta porukan vireystila säilyisi hyvänä?

Energiatesti mittaa paitsi fyysistä, myös henkistä jaksamista. Sen tuloksena saatava Energiaindeksi on jokaisen oma katsastusleima – onko edellytyksiä jaksaa jokapäiväistä arkea, ja jos ei, niin miksi ei? Energiatestin tulokset säilyvät verkkopalvelussa ikuisesti, joten niihin voi palata, jos joku osa-alue mietityttää. Palvelusta löytyvät kaikki yksilön ja työyhteisön menneet testit, ja uusi testi vertautuu aina edelliseen. Näin kehitys suuntaan tai toiseen on helposti havaittavissa.

Energiatestin verkkopalvelu ja sen säilyttämät yritysraportit ovat yrityksenne huoltokirja. Se on myös jokaisen työntekijän henkilökohtainen hyvinvointitietokanta, joka säilyttää arvokasta tietoa terveydentilasta ja seikoista, jotka vaikuttavat päivittäiseen energiamäärään.

Energiatestin saa nyt myös kätevinä ja edullisina verkkovalmennuspaketteina. Valitse teille sopivin, ja aloita suunnitelmallinen työyhteisön huoltokirjan täyttäminen!

5 vinkkiä – kuinka saada mahdollisimman moni osallistumaan työhyvinvointiprojektiin

Hyvinvointiprojekteissa yksi tärkeimpiä onnistumisen kriteereitä on korkea osallistumisaste. Kuinka saada siis kaikki mukaan, kun tavoitteena on työyhteisön henkisen ja fyysisen kunnon parantaminen ja ylläpitäminen yhteisen projektin avulla? Tämän asian kanssa painivat monet, joiden työnkuvaan ja intresseihin kuuluu työyhteisön hyvinvointi. Kokosimme hyväksi havaitut vinkit henkilöstöjohdolle.

 1. Informoi

Panosta siihen, miten tiedotat yhteisestä projektista. Pelkkä eteenpäin välitetty viesti tai linkki jonkun hyvinvointipalvelua tarjoavan toimijan sivuille ei toimi. Pidä infotilaisuus, jossa kerrot projektista, sen hyödyistä, aikataulusta ja palkinnoista. Jaa esitteitä esimerkiksi kahvihuoneen pöydälle tai suoraan työntekijöille.

 2. Palkitse

Mieti valmiiksi, mikä juuri teidän työyhteisössänne toimisi porkkanana osallistumiselle. Palkinto voi olla elokuvalippuja, tai vaikkapa aktiivisuusranneke arvottuna osallistujien kesken. Tärkeää on huomioida nimenomaan aktivoituminen ja mukaan lähteminen – tuloksia tulee sen jälkeen varmasti.

 3. Varaa tila ja aikaa

Jos mahdollista, tue osallistumista työajalla. Jokaiseen työpäivään sisältyy taatusti hieman tyhjäkäyntiä. Jos saat aktivoitua ihmiset tekemään jotain hyvinvointinsa eteen vaikkapa 15 minuuttia muutaman kerran viikossa, se maksaa taatusti itsensä takaisin. Jos työpaikalla on neuvottelutila, joka olisi ajoittain käytettävissä vaikkapa yhteiseen liikuntahetkeen, tarjoa sitä työntekijöiden käyttöön. Netistä tai erilaisista liikuntasovelluksista löytyy hyviä, ohjattuja lyhyitä harjoituksia, jotka soveltuvat työpäivänkin keskelle tehtäväksi.

4. Näytä esimerkkiä, tue yhteisöllisyyttä

Olipa valitsemanne hyvinvointivalmennus, -projekti tai -haaste mikä tahansa, näytä esimerkkiä. Laita itsesi likoon, kerro mitä ja miten itse aiot tehdä. Jaa myös haasteesi ja vastoinkäymisesi. Tue sitä, että työporukka alkaa tehdä asioita yhdessä ja jakaa hyvät ja huonot hetkensä. Yhdessä tekemisestä syntyy yhteisö, ja yhteisöllisyys tuo tulosta: henkistä, fyysistä ja taloudellista hyvinvointia!

5. Muistuta

Muistuta aika ajoin osallistumisesta ja siitä saatavasta porkkanasta. Kerro kuinka moni on jo lähtenyt mukaan, ja kannusta vielä osallistumattomia ihmisiä löytämään toisensa ja tsemppaamaan yhdessä.