Artikkelit

Kohti parempaa hyvinvointia ja jaksamista Energiatestin avulla

Rudus kuntoon on hanke, jonka tavoitteena on kartoittaa henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista, mutta myös kannustaa kohti parempia elämäntapoja. Laturi toteuttaa Ruduksen henkilöstölle hyvinvointihankkeen Laturin Energiapalvelulla vuosien 2017 -2018 aikana. Testi tehdään 40- 50 paikkakunnalla ja mahdollisuus osallistua tarjotaan noin 1000 henkilölle.

Kartoittaminen tehdään Energiapalvelun avulla. Energiapalvelu on verkkosovellus, jota käytetään Energiatestin testitapahtumien hallintaan, osallistujien kutsumiseen testiin sekä testitulosten tallentamiseen ja raportointiin. Ruduksen testit tehdään paikan päällä, eli ohjaajan vetäminä noin 10 hengen ryhminä, joissa työnantajan tehtäväksi jää vain tiedottaminen ja sopivan tilan varaaminen.

Hyvinvointiin liittyen on ainakin kaksi asiaa, joista kaikki ovat samaa mieltä. Ensimmäinen kohta on se, että hyvinvoiva henkilöstö on etu sekä työnantajalle että työntekijälle. Ja toinen kohta on se, että mitä nopeammin ennakoidaan ja riskeihin puututaan, sen parempi lopputulos.

Ennakoiva hyvinvointi tarkoittaa sitä, että riskeihin puututaan ennen kuin niistä tulee ongelmia. Sairauspoissaolot ovat yrityksille merkittävä taloudellinen menetys. Työkyvyn aleneminen tai menetys on uhkakuva, jota kukaan ei halua. Tuki- ja liikuntaelin sairaudet johtavat pidempiin sairauslomiin jopa ennenaikaisen eläköitymiseen. Työn kuormittavuus on riski, johon voidaan puuttua paitsi oikeilla työtavoilla myös tukemalla henkilöstön hyvinvointia.

Ensimmäinen askel ennakoivassa työssä on henkilöstön hyvinvoinnin ja jaksamisen mittaaminen. Otetaan selvää, miten henkilöstö voi ja puututaan riskeihin varhaisessa vaiheessa. Mittaamiseen käytetään Energiatestiä, joka kertoo tulokset sekä yksilö- että yritystasolla. Ne osa-alueet, jotka eivät ole kunnossa, ovat riskitekijöitä, jotka kaipaavat huomiota. Energiatestissä nämä tekijät näkyvät harmaalla, kun taas kunnossa olevat ovat vihreällä alueella. Yritys saa käyttöönsä yritysraportin, mutta ei osallistujien henkilökohtaisia raportteja. Yritysraportista nähdään yhteenveto koko henkilöstöstä, lisäksi jokainen osallistuja saa oman henkilökohtaisen raportin omasta hyvinvoinnistaan.

Energiatesti on toimiva ratkaisu sekä mittaamiseen että seurantaan. Se ei ole kuntotesti, vaan kokonaisvaltainen hyvinvoinnin ja jaksamisen kartoitus. Käytännössä testi sisältää hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä, helppoja fyysisen toimintakyvyn testejä sekä muutamia mittauksia.

Mitä hyötyä Energiatestistä on?

Energiatestin avulla voidaan aktivoida mahdollisimman suuri osa henkilöstöstä osallistumaan ja sen kautta heitä voidaan herätellä ja motivoida terveellisiin elämäntapoihin. Energiatestin avulla voidaan antaa työntekijälle tietoa hänen kokonaishyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan. Energiatestin avulla voidaan palkita henkilöt, jotka panostavat omaan hyvinvointiinsa. Energiatestin avulla voidaan antaa yritykselle tietoa sen henkilöstön hyvinvoinnista.

Koostimme dokumentin ”5 syytä valita Energiatesti hyvinvoinnin ja jaksamisen mittaamiseen ja seurantaan myös isossa työyhteisössä”. Ota yhteyttä niin laitan dokumentin sinullekin. Kannattaa lukea myös blogi: 5 vinkkiä – kuinka saada mahdollisimman moni osallistumaan hyvinvointiprojektiin.

Kysyttävää Energiatestistä?

Työhyvinvointi on muutakin kuin Pokemonien metsästystä

”Vielä reilu vuosi sitten kahvitauolla ajattelin, että kun työpäivä on jo itsessään raskas niin en kyllä kotona enää rupea mitään tekemään. Nyt tiedän, että sen pitää olla just toisin päin”, muistelee Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin sairaalahuollossa työskentelevä Anni Vahteri.

Sairaalahoitajan työssä tulee jatkuvasti työntämistä, vetämistä ja nostoja. Kyykkyyn pitää pystyä menemään yli 50 kertaa päivässä. Kun työnantaja tarjosi mahdollisuutta osallistua Energiatestiin, Anni lähti rohkeasti mukaan, vaikka tiesi ettei ollut enää hyvässä kunnossa. Jaksamisen kannalta tärkeät aerobinen kunto ja keskivartalon lihaskunto olivatkin tulosten perusteella harmaalla, kehoa kuormittavalla tasolla. ”Sain tehtyä vain 10 istumaannousua. Silloin ajattelin, että pitäisi varmaan alkaa tehdä jotain. Kaikki jotenkin konkretisoitui, kun tulokset kuvattiin niin selkeästi”, Anni lisää. Työnantaja myös tarjosi Energiatestiin osallistuneille tulosten pohjalta kohdennettua valmennusta. Puolessa vuodessa Anni sai kaikki tulokset vihreälle. Muutokset arjessa tuntuvat eniten siinä, ettei väsytä niin paljon. Puntarin lukematkin kertovat muutoksesta.

Sairaanhoitopiirin työhyvinvointistrategian tavoitteena on, että työntekijät tulevat tietoiseksi omaan hyvinvointiinsa liittyvistä tekijöistä sekä vaikutusmahdollisuuksista ja esimiehet saavat raportoinnista tukea työkykyjohtamiselle, työhyvinvointipäällikkö Oili Ojala kertoo. ”Kun on tietoisuutta, on mahdollisuutta vaikuttaa”, Ojala jatkaa.

Vuoden 2015 alussa alkaneessa terveyden edistämisen hankkeessa sairaanhoidollisten palvelujen henkilöstölle on lähdetty tutkimaan sairaalassa tehtävän työn kuormittavuutta ja rakentamaan terveysliikuntasuunnitelmia tulosten pohjalta uudella tavalla. Millainen kunto pitäisi olla esimerkiksi sairaalahuoltajan työssä? Kuinka fyysisesti kuormittavaa työ missäkin vuorossa on? Vastaukset näihin kysymyksiin ohjaavat PPSHP:n terveysliikunnan suunnittelija Minna Keskitalon työtä.  SAPA-hankkeessa eri ammattiryhmien työn kuormitus eri työtehtävissä on mitattu. Nyt tiedetään, millainen kuntotaso tehtävissä tulisi olla ja miten tehtävien kuormituksesta palautuu. ”Ideana on, että ei tarjota kaikille sitä samaa liikuntasuositusta, vaan omaan kroppaan ja työn kuormitukseen sopivaa, palauttavaa liikuntaa. Jos työpäivän aikana tulee jo 20 000 askelta täyteen, illalla ei kannatta lähteä enää kävelylenkille vaan vaikka joogaan tai kuntosalille”, Minna toteaa. Tarjolla on valmennusta tuki- ja liikuntaelimistön rempparyhmästä juoksukouluun. Myös selkeät sävelet siitä, miten toimitaan, budjetoidaan, raportoidaan ja jalkautetaan, kuuluvat suunnitelmaan.

”Mittaukset vahvistavat aiemmissakin selvityksissä esille tullutta johtopäätöstä, ettei työ sairaalassa kokonaisuudessaan ole raskasta, vaan kuormittavuus liittyy työntekijän voimavarojen ja työn väliseen suhteeseen. Toiselle työ on fyysisesti kevyttä, kun toinen voi kokea sen kuormittavana ja hengästyy samassa työtehtävässä. Toinen voi stressaantua asiasta, joka toiselle tuottaa työniloa. Työnantaja voi tarjota mahdollisuuksia elämäntapamuutoksille, mutta oleellisinta on, että ajankohta, työntekijän voimavarat ja sisäinen motivaatio on saanut kipinän. Tällöin ihminen on valmis tekemään muutoksia arkeensa. Tähän voi työyhteisö tarjota tärkeää vertaistukea.” Oili Ojala kuvaa. Energiatestin tulokset ovat auttaneet kohdentamaan toimia tarvelähtöisesti ja valmennuspolut on mietitty valmiiksi eri ryhmille. Terveyden ja työkyvyn edistämisen toimet on suunnattu eri arjen työhön sopivaksi”, muistuttaa Minna.

7 000 työntekijän aina auki olevassa talossa innostuminen ei synny hetkessä. Useimpiin työyhteisöihin on valittu oma liikuttaja, joka tiedottaa, kannustaa ja aktivoi omaa tiimiään. 200 liikuttajan verkosto ja esimiesten rooli on ollut keskeinen, sillä heidän kautta saadaan asioita eteenpäin. Strategian ja käytännön saumaton yhteispeli toimii. Energiatestien tulokset näyttävät, että hankkeilla on saatu loistavia tuloksia. Sairauspoissaolot ovat laskeneet ja työntekijöissä on enemmän normaalipainoisia kuin ylipainoisia. Ja mikä tärkeintä, hankkeiden kautta kahvihuoneisiin on tullut positiivinen porina, rohkeus ja lupa puhua näistä asioista. Jaksaminen koetaan tärkeäksi ja merkitykselliseksi koko talossa.

”Terveyden edistäminen on määrätietoista ja pitkäjänteistä toimintaa, jossa ei lähdetä vain yhtäkkiä Pokemoneja metsästämään”, kiteyttävät Minna ja Oili.

Työnantaja, onko työyhteisösi huoltokirja ajan tasalla?

Auton huoltohistorian tuntemisessa niin auton omistajaa kuin mekaanikkoakin auttaa suuresti huoltokirja, johon on kirjattu vuosien mittaan havaitut ongelmat ja tehdyt korjaukset. Huoltokirja kertoo myös, ovatko huoltotoimenpiteet olleet säännöllisiä, ja kuka ne on tehnyt. Auton omistajan vaihtuessa on hyvä voida tukeutua dokumentoituun tietoon. Säännöllinen huoltohistoria nostaa myös kiistatta auton arvoa.

Työssä jaksamisen ja työpaikalla hyvin voimisen eteen tehdyt ponnistukset ja projektit ovat kuin auton määräaikaishuoltoja. Niissäkin tärkeää on säännöllisyys, ylös kirjaaminen ja tehtyjen toimenpiteiden seuranta. Vielä, kun hoitaa huollot luotettavan palveluntarjoajan kanssa ja mielellään jatkuvassa asiakassuhteessa, luo vakaan pohjan pysyviin parannuksiin ja jatkuvaan kehitykseen.

Joko teidän yrityksellänne on huoltokirja? Miten hyvinvointia ja työssä jaksamista mitataan? Tiedättekö, mihin ensisijaisesti kannattaisi kiinnittää huomioita? Ehkä teidän työyhteisönne yhteinen ongelma on työntekijöiden stressi, tai verenpaine. Ehkäpä työikäisille yleinen ongelma, huono liikkuvuus ja tasapaino, näkyvät työtapaturmien määränä. Kuinka todetaan, onko vuosittain tehty oikeansuuntaisia asioita, ja saatu parannusta aikaan? Mitkä asiat ovat menossa parempaan, ja mitkä ehkä huonompaan suuntaan?

Voi olla, että esimerkiksi nuorehkossa työporukassa ihmiset harrastavat liikuntaa, ja heidän lihaskuntonsa on hyvä. Voi kuitenkin olla, että stressin ja verenpaineen suhteen löytyykin huolenaihetta, ehkä jopa enemmistöltä. Entäpä elintavat? Olisiko hyvä saada valmennusta ja kannustusta oikeanlaiseen ateriarytmiin ja kasvisten syöntiin, jotta porukan vireystila säilyisi hyvänä?

Energiatesti mittaa paitsi fyysistä, myös henkistä jaksamista. Sen tuloksena saatava Energiaindeksi on jokaisen oma katsastusleima – onko edellytyksiä jaksaa jokapäiväistä arkea, ja jos ei, niin miksi ei? Energiatestin tulokset säilyvät verkkopalvelussa ikuisesti, joten niihin voi palata, jos joku osa-alue mietityttää. Palvelusta löytyvät kaikki yksilön ja työyhteisön menneet testit, ja uusi testi vertautuu aina edelliseen. Näin kehitys suuntaan tai toiseen on helposti havaittavissa.

Energiatestin verkkopalvelu ja sen säilyttämät yritysraportit ovat yrityksenne huoltokirja. Se on myös jokaisen työntekijän henkilökohtainen hyvinvointitietokanta, joka säilyttää arvokasta tietoa terveydentilasta ja seikoista, jotka vaikuttavat päivittäiseen energiamäärään.

Energiatestin saa nyt myös kätevinä ja edullisina verkkovalmennuspaketteina. Valitse teille sopivin, ja aloita suunnitelmallinen työyhteisön huoltokirjan täyttäminen!

Energiatesti on hyvä välitilinpäätös

Viime viikolla teimme työporukan kesken jälleen Energiatestin. Sain siis tilannekatsauksen energisyyteeni ja jaksamiseeni jo toistamiseen tälle vuotta. Teemme testin kerran vuosineljänneksessä: maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa.

Minulle Energiatesti on kuin välitilinpäätös. Missä mennään, kun vuotta on kulunut yksi, kaksi tai kolme neljännestä? Mitä on tapahtunut viime testin jälkeen, ja miten se näkyy fyysisessä ja henkisessä jaksamisessani?

Maaliskuussa minulla oli virtaa 13 tunniksi ja 47 minuutiksi – aika paljon ajatellen, että olen valveilla keskimäärin 16 tuntia vuorokaudessa! Tunsinkin oloni virkeäksi. Talvi oli mennyt enempiä sairastelematta ja säännöllisesti liikkuen. Nukuin, liikuin ja söin aika tasapainoisesti.

Viime viikolla arvioin jälleen vireystilaani ja stressitasoani, ja vastasin lisäksi muutamaan elintapojani luotaavan kysymykseen. Onko stressitasoni edelleen ihanteellinen? Entä vireystila – nukunko hyvin, pysynkö virkeänä läpi päivän? Uutena ominaisuutena Energiatestiin on lisätty elintapakysely, joka jossain määrin kartoittaa samoja riskitekijöitä kuin verenpaineen mittaaminen. Vastatessani pohdin muun muassa viimeaikaista kasvisten syöntiäni, alkoholinkäyttöäni sekä ateriarytmiä.

Miten hyvä olikaan pysähtyä miettimään näitä asioita taas. Testipäivänä ei selvinnyt pelkästään kehitys fyysisessä kunnossani, vaan tuli myös käytettyä hetki henkisen hyvinvoinnin miettimiseen. Olipa hienoa havaita, että lihaskunnon osalta sain kolmessa kuukaudessa kehitystä aikaiseksi. Yhtä tärkeää oli kuitenkin huomata, että stressissä ja vireystilassa oli tapahtunut jotakin. Ja kun vielä tuli mietittyä niitä päivittäisiä valintoja elintavoissaan, niin aika kattava välitilinpäätös tuli tehtyä.

Niin, se testin tulos. Tällä kertaa tuli takapakkia. Energiaindeksini oli laskenut 24 minuutilla ja oli nyt 13 tuntia ja 23 minuuttia. Kun tarkastelin tuloksia tarkemmin, huomasin, että kestävyyskuntoni oli hieman heikentynyt. Kyse on siis siitä, kuinka hyvin hengitys- ja verenkiertoelimistöni pystyy kuljettamaan lihasteni kaipaamaa happea. Se on yksi tärkeimmistä tekijöistä fyysisen jaksamisen kannalta. Talven aikana minulla oli säännöllinen uinti- ja lenkkeilyrytmi, joka kevään kuluessa rikkoutui. Olen viime kuukausina keskittynyt treenaamaan enemmän lihaskuntoani, mikä näkyikin positiivisena kehityksenä sitä mittaavien osatestien tuloksissa.

En myöskään enää kokenut vireystasoani aivan ihanteelliseksi. Valoisat kesäyöt meinaavat tehdä tepposet nelikymppiselle: Jos en muista pimentää huonetta tai näkökenttääni yön ajaksi (omistan nykyään upean unimaskin!), heräilen aamuyön valoon enkä enää nuku hyvin loppuyöstä. Stressiä taas aiheuttavat ruuhkavuodet uusperheessä – välillä on kausia, jolloin tuntuu että tarvitsisi yhden ylimääräisen vaihteen – tai varapäreen. Tai niitä tunteja vuorokauteen?

Mitä siis jäi käteen? Herätys tähän hetkeen. Tärkeimpänä koen ehdottomasti tuon pysähtymisen itsearvioinnin ääreen. Jotta voisi alkaa miettiä keinoja jaksamisensa parantamiseen, pitää tiedostaa, että jotain parannettavaa on. Sen lisäksi on hyvä tietää, mitkä ovat niitä asioita, joihin pitäisi panostaa.

Minulle testin tulos antaa selvät sävelet seuraavalle kolmelle kuukaudelle. 1) Muistan huolehtia nukkumisesta entistä paremmin. 2) Otan säännölliset pidemmät lenkit jälleen viikko-ohjelmaani. 3) Raivaan aikaa joutenololle ja ennen kaikkea yksinololle. Mielessäni on jo hetken aikaa ollut jonkinlainen retriitti. Sinne lähtisi mukaan vain kirjoja, ja ehkä koira. Nyt sitten vain tuumasta toimeen!

Näillä askelmerkeillä on hyvä lähteä kesäloman viettoon. Aurinkoista ja energistä kesää!

Hanna

Be like Pentti

Luin juuri jutun 81-vuotiaasta Pentti Keräsestä, joka harrastaa uintia ja seinäkiipeilyä. Hän liikkuu jokaisena arkipäivänä jommankumman harrastuksensa parissa. 81-vuotiaana. Minä kokeilin ensimmäistä kertaa seinäkiipeilyä kuukausi sitten ja olin mielestäni kovin hurja näinkin vanhaksi. Uimassakin käyn joka viikko. Uin puolet Pentin matkasta. Aika hyvin näinkin vanhaksi.

Viimeisen viiden vuoden aikana olen tullut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että haluan pysyä kunnossa. Olen hidas herääjä – liikunnan löysin vasta lähempänä 30-vuotispäivääni. Vaikuttimia liikkumiseen on vuosien varrella ollut monia. Painonpudotus, kiinteytyminen, pään nollaus stressaavissa elämäntilanteissa, flow-tilan etsiminen, endorfiinikoukku, ihanien pinkkien lenkkarien ostaminen ja ulkoiluttaminen. Viime vuosina yksi syy on noussut yli muiden: toimintakyvyn säilyttäminen.

Ainokaiseni, se ainoa minulle annettu kroppa täytti juuri 40 vuotta. Ja vaikka olen vasta puolet Pentin iästä, tunnen sen. Aamuisin en enää ole aivan yhtä notkea ja nopea kuin ehkä aiemmin. Tauon tai rankemman liikunnan jälkeen palautuminen kestää kauemmin. Ylipäänsä huomaan, että kroppani tarvitsee huoltoa ja aikaa palautumiseen.  Olen saanut ensimmäiset lihasrelaksanttireseptini ja joutunut niihin turvautumaan.

Kroppani juttelee minulle. Ehkä se on tehnyt sitä aina, mutta olen vasta viime aikoina oppinut kuuntelemaan. Vuoropuhelumme on jatkuvaa: toisaalta minä houkuttelen ja suostuttelen sitä liikkumaan säännöllisesti. Mennääs nyt, kyllä se alkukankeuden jälkeen taas kivalta tuntuu. Juu, eilenkin oltiin, mutta mennään silti. Joo, vettä sataa, mutta eihän se ole kuin pukeutumiskysymys. Toisaalta kroppani suostuttelee minut body pumpin sijaan lämpölamppujen alla tehtävään joogaan. Usko nyt, juuri tänään tämä on parempi valinta. Ei pala niin paljon kaloreita, mutta päivä se on huomennakin, ehkä silloin on parempi aika pumpille. Tai: kävele vain hetkinen, koko matkaa ei ole pakko juosta. Tänään nivelet eivät ole sillä tuulella.

Pentti antoi minulle taas vahvistusta uskolleni: aikaa on. Sitä on vielä vuosikymmeniä! On aikaa ottaa välillä iisimmin. Toisaalta: tekosyitä ei ole. Tai ainakaan, ikä ei ole syy jättää asioita tekemättä. Tärkeää on puhua joka päivä – kropan kanssa. Ei mykkäkouluja, ei väkisin vänkäämistä. On kyse kompromissien etsimisestä. Mieleni ja kroppani ovat yhdessä hamaan loppuun saakka. Mukavampaa kaikille, kun ne kuuntelevat toisiaan. Uskon, että sillä tavalla pääsen Pentin ikään. Ja jos en kahdeksankymppisenä aivan kiipeilyseinälle, niin ainakin kävelylenkeille. Joka päivä.

Hanna

Lue Pentin tarina

Asioiden summa

Elämäntapamuutos kuulostaa niin suurelta sanalta. Liian suurelta. Jos nyt kuitenkin ottaisi vain pieniä askelia ja katsoisi sitten. Yrittäisi vaikka juoda vähemmän kahvia, tai vaihtaa jonkun iltapäiväpullan rahkaan.

Pieniä tekoja ei kannata väheksyä. Paras onkin lähteä liikkeelle pienin askelin. Jos malttaa jatkaa, huomaa että loppujen lopuksi kokonaisuus on kuitenkin se, joka ratkaisee. Pelkällä rahkansyönnillä tai ainoastaan lihaskuntoa treenaamalla ei pääse kovin pitkälle.

Katsotaan taas sitä isoa kuvaa: Ei ole olemassa erikseen henkistä kuntoa, fyysistä kuntoa tai työkuntoa. Ihminen on kokonaisuus, jolla on joku tietty energiataso. Tästä samasta lähteestä ammennetaan energia kaikkeen, mitä päivän aikana tapahtuu. Henkinen hyvinvointi tukee fyysistä hyvinvointia, ja päinvastoin. Työkunto pysyy hyvänä, kun pitää huolta sekä henkisistä että fyysisistä voimavaroista. Töissä jaksaminen vaikuttaa tuottavuuteen, ja sitä kautta ammatilliseen itsetuntoon ja muuhun henkiseen hyvinvointiin. Ympyrä sulkeutuu.

Työporukalla asettimme tammikuussa yhteisen tavoitteen: jokaiselle yksilölle ja tiimille lisää energiaa päivään. Jokainen sai itselleen räätälöityä tukea ja ohjeita, ja kukin sai asettaa itse omat tavoitteensa ja vaatimustasonsa.

Isoin asia Energiavalmennuksessa oli kuitenkin tunne siitä, että ollaan samassa veneessä. Kenenkään ei tarvinnut selitellä kahvihuoneen jääkaappiin ilmestyneitä rahkapurkkeja. Kukaan ei katsonut kieroon, jos hehkutti liikunnan ilon löytymistä vaikkapa jonkin uuden lajin kautta. Ja kun se rahka alkoi tulla korvista, ei senkään asian kanssa tarvinnut jäädä yksin. Yhtäkkiä ei ollut ollenkaan hullumpi idea lähteä vielä työpäivän jälkeen porukalla ulkoilemaan tai salille hikoilemaan.

Huhtikuun lopulla saavutettiin yksi etappi, kun tammikuussa tehdyt Energiatestit uusittiin. Tulokset vahvistivat sen, minkä moni jo tunsikin. Päivään oli tullut jopa tunteja lisää energiaa! Ei mikään pikkujuttu. Energiavalmennus sai juuri niin hienon päätöksen kuin toivottiinkin, ja motivaatio jatkaa samalla tiellä vain vahvistui. Yhteisistä työmatkapyöräilyistä ja sporttivarteista on jo sovittu!