Energiaraportti Kirahvi

Mikä on Energiaraportti ja mitä tulokset kertovat sinulle?

Energiaraportti kertoo Energiatestin tulokset. Kun olet tehnyt kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja jaksamisen kartoituksen eli Energiatestin joko itsenäisesti etätestinä tai ohjattuna ryhmätestinä, saat tulokset heti ilman turhaa odotteluaikaa. Tuloksiin kuuluvat Energiaindeksi ja henkilökohtainen Yksilöraportti ja koko työyhteisön Ryhmäraportti. Energiatestistä saat lisätietoa katsomalla lyhyen videon.

Energiaindeksi -kuinka paljon sinulla on energistä aikaa?

Ensimmäinen asia Energiaraportista, johon kiinnität huomiota on Energiaindeksi, joka kertoo tunteina ja minuutteina, kuinka kauan sinulla riittää energiaa. Energiaindeksin maksimitulos on 16 tuntia, se aika, jonka vietämme vuorokaudessa valveilla. Minimitulos on neljä tuntia. Energiaindeksi lasketaan Energiatestin osatestien tuloksien perusteella perustuen laajaan tieteelliseen aineistoon. Keskiarvotuloksilla Energiaindeksiksi tulee noin kahdeksan tuntia.

Energiaindeksin laskennassa painottuvat työssä jaksamisen ja terveysriskien kannalta merkittävimmät tekijät. Jaksamiseen vaikuttavat eniten aerobinen kunto, verenpaine ja lihaskunto. Myös vyötärönympäryksen mittaustulosta painotetaan, koska vyötärölihavuuden on todettu olevan riskitekijä sydän- ja verisuonitaudeille sekä diabetekselle. Laskennassa huomioidaan myös työn fyysisyys, elintavat, ikä ja sukupuoli.

Alla olevassa Energiaraportti esimerkissä on Matti Meikäläisen saamat tulokset. Matin Energiaindeksi on 8 tuntia ja 39 minuuttia. Fyysinen kunto antaa Matille energiaa tehokkaan työpäivän lisäksi hieman myös vapaa- aikaan. Tyypillinen tilanne monella työssäkäyvällä aikuisella, mutta siihen ei tarvitse tyytyä. Energiaindeksin lisäksi saat myös oman Energiaraportin, eli Yksilöraportin, joka kertoo kohta kohdalta, miten voit parantaa omaa hyvinvointiasi ja jaksaa paremmin. Matille hyvä tavoite on tunti lisää energistä vapaa-aikaa ja sen myötä avautuvat uudet mahdollisuudet.

Energiaraportti -plussat ja miinukset hyvinvoinnissa

Energiaraportissa vihreällä olevat osa-alueet kertovat terveellisistä elämäntavoista ja jaksamisen vahvuuksista. Harmaalla olevat tulokset ovat niitä, jotka kuormittavat kehoa ja vähentävät voimavaroja. Yksinkertaistettuna, vihreät ovat plussia ja harmaat miinuksia hyvinvoinnissa. Tavoitteena on, että kaikki tulokset olisivat vihreällä alueella.

 

Matin Energiaraportissa on sekä vahvuuksia että kehittämiskohteita, kuten tästä yhteenveto -kuvasta käy ilmi.

Matin vahvuuksia ovat:

+  Stressitaso (S)

+  Elintavat alkoholin (A) ja tupakoinnin (T) osalta

+  Lihaskunto

+  Liikkuvuus

+ Tasapaino

Matin kehittämiskohteet ovat:

–  Aerobinen kunto

–  Elintavat eli kasvikset ruokavaliossa (K) ja ruokailurytmi (R)

–  Verenpaine

–  Vyötärönympärys

Matin kannattaa aloittaa panostamalla yhteen osa-alueeseen kerrallaan. Kun hän  ottaa  vaikka reippaan kävelyn osaksi arkeaan, se vaikuttaa positiivisesti myös vyötärönympärykseen ja verenpaineeseen. Hyvinvointi on kokonaisvaltaista, eli eri osa-alueet vaikuttavat toisiinsa.

Pieniä vinkkejä parempaan hyvinvointiin

Energiaraportti antaa myös vinkkejä, miten kehityskohteita voi parantaa. Mitä Matin pitäisi tehdä, että harmaalla olevat osa-alueet siirtyvät vihreälle? Kolme hyvinvoinnin tukipilaria ovat hyvä uni, ravinto ja aktiivisuus. Nämä vinkit Matti sai Energiaraportissaan kehittämiskohteidensa perusteella.

Miten parantaa aerobista kuntoa?

Aerobinen kunto eli hapenottokyky kohenee, kun liikunnan tehoa lisätään. Kunnon kasvaessa sama rasitus ei enää hengästytä yhtä paljon eikä nosta sykettä yhtä korkealle kuin aikaisemmin. Viikossa olisi hyvä harrastaa 2 tuntia 30 minuuttia reipasta, tai 1 tunti 15 minuuttia rasittavaa kestävyysliikuntaa

Parhaita lajeja aerobisen kunnon kohottamiseen ovat ne, joissa kehon suuret lihakset tekevät töitä. Näitä ovat esimerkiksi hölkkä, juoksu, pyöräily, uinti, hiihto, luistelu ja reippaat ryhmäliikuntatunnit. Myös arkiliikunta voi kohottaa aerobista kuntoa – olennaista on millaisella intensiteetillä työmatkan pyöräilee tai portaat kipaisee ylös.

Miten lisätä kasvisten syöntiä?

Tieto kasvisten monista terveydelle edullisista vaikutuksista auttaa sinua löytämään motivaation sille, miksi kasvisten osuutta ruokavaliossa tulisi lisätä. Voisit ottaa töihin mukaasi välipalaksi esimerkiksi pussillisen naposteluporkkanoita, minitomaatteja, pähkinäsekoituksen tai jonkin hedelmän. Monipuolisuutta saat, kun pilkot aamulla rasiaan valmiiksi esimerkiksi kurkkua, paprikaa ja porkkanaa.

Miten parantaa ruokailurytmiä?

Itselleen sopivaa ateriarytmiä kannattaa lähteä hakemaan aluksi yleisten suositusten pohjalta. Hyvä perusrytmi on aamiainen, lounas, välipala ja illallinen. Vielä yksinkertaisempi nyrkkisääntö on, että puolet päivän energiasta on nautittu, kun puolet valveillaoloajasta on mennyt. Tämä antaa enemmän liikkumavaraa: jos et saa syötyä aamiaista, pyri syömään vaikka terveellinen aamupäivän välipala ennen lounasta, jolloin nälkä ei lounaaseen mennessä kasva liian suureksi.

Miten alentaa verenpainetta?

Liikunta ja terveelliset ruokailutavat ovat lääkkeetön tapa saada lievästi kohonnut verenpaine kohdalleen. Sen vaikutukset tulevat esille jopa kuukaudessa. Tärkeämpää on liikkua päivittäin kuin rehkiä kerran viikossa. Vähentämällä suolankäyttöä, tupakointia ja alkoholin kulutusta voi myös saada verenpaineen laskemaan. Mahdollisten liikakilojen ja stressin karistaminen saa usein isojakin positiivisia muutoksia aikaan.

Miten pienentää vyötärönympärystä?

Vyötärö kapenee, kun vatsaontelon sisällä oleva rasva vähenee.  Laihduttaminen ei ole ainoa keino, koska vyötärönympärys voi olla liian suuri myös normaalipainoisella ihmisellä. Hyviä keinoja ovat kasvisten lisääminen ruokavalioon, oikea ruokailurytmi ja liikunta. Aerobinen liikunta on tehokkain tapa vähentää vatsaontelon rasvaa. Se tarkoittaa kestävyyskuntoa eli lihasten hapenottokykyä parantavaa liikuntaa, jossa rasitetaan isoja lihaksia. Tehokasta vyötäröä kaventavaa liikuntaa on esimerkiksi kävely, sauvakävely, hiihto, hölkkä ja pyöräily. Hyviä tuloksia saa myös arkiliikunnalla – pihatöillä, lasten kanssa puuhailemalla tai tekemällä lyhyet kauppareissut pyöräillen tai kävellen.

Yhteinen Energiaraportti -Ryhmäraportti

Energiatestin jälkeen koko työyhteisö saa yhteenvedon Energiaraportista, eli Ryhmäraportin, joka kertoo työyhteisön hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Jos Energiatesti tehdään useammassa ryhmässä (yksi ryhmä on noin 10 henkilöä), Ryhmäraportti on valmis heti viimeisen testin jälkeen. Ryhmäraportin tulokset antavat työantajalle mahdollisuuden tunnistaa riskiryhmiä ja kohdistaa toimenpiteitä ja kannustimia oikeaan suuntaan. Työnantaja ei koskaan saa työntekijän henkilökohtaista Energiaraporttia käyttöönsä eikä riskiryhmään kuuluvien henkilöiden nimiä.

Energiatestin seurantatesti tekee helpoksi muutoksen huomaamisen ja auttaa pitämään motivaatiota yllä. Tulokset ratkaisevat, kun kehityksen näkee, motivaatiokin paranee kuin itsestään. Yksi asia vaikuttaa toiseen ja hetken päästä olet paremmassa kunnossa kuin aikoihin. Suosittelemme, että teet Energiatestin säännöllisesti.

Miksi kuvassa on kirahvi?

Laskemme tulostesi perusteella, mitä eläintä muistutat energisyydeltäsi. Olet energinen kuin kirahvi, jos tuloksesi on kuten tässä esimerkissä Matilla eli 8 tuntia ja 39 minuuttia.

”Et ehkä ole kaikkein liukasliikkeisin tyyppi, mutta miksi pitäisikään olla? Ainutlaatuisten ominaisuuksiesi vuoksi sinun ei tarvitse hössöttää ylimääräistä. Vaikka vauhtisi vaikuttaa joskus verkkaiselta, saat paljon aikaan.”

Mitä eläintä sinä muistutat energisyydeltäsi omien testitulostesi perusteella?

Lähetä postia!

Työhyvinvointi on muutakin kuin Pokemonien metsästystä

”Vielä reilu vuosi sitten kahvitauolla ajattelin, että kun työpäivä on jo itsessään raskas niin en kyllä kotona enää rupea mitään tekemään. Nyt tiedän, että sen pitää olla just toisin päin”, muistelee Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin sairaalahuollossa työskentelevä Anni Vahteri.

Sairaalahoitajan työssä tulee jatkuvasti työntämistä, vetämistä ja nostoja. Kyykkyyn pitää pystyä menemään yli 50 kertaa päivässä. Kun työnantaja tarjosi mahdollisuutta osallistua Energiatestiin, Anni lähti rohkeasti mukaan, vaikka tiesi ettei ollut enää hyvässä kunnossa. Jaksamisen kannalta tärkeät aerobinen kunto ja keskivartalon lihaskunto olivatkin tulosten perusteella harmaalla, kehoa kuormittavalla tasolla. ”Sain tehtyä vain 10 istumaannousua. Silloin ajattelin, että pitäisi varmaan alkaa tehdä jotain. Kaikki jotenkin konkretisoitui, kun tulokset kuvattiin niin selkeästi”, Anni lisää. Työnantaja myös tarjosi Energiatestiin osallistuneille tulosten pohjalta kohdennettua valmennusta. Puolessa vuodessa Anni sai kaikki tulokset vihreälle. Muutokset arjessa tuntuvat eniten siinä, ettei väsytä niin paljon. Puntarin lukematkin kertovat muutoksesta.

Sairaanhoitopiirin työhyvinvointistrategian tavoitteena on, että työntekijät tulevat tietoiseksi omaan hyvinvointiinsa liittyvistä tekijöistä sekä vaikutusmahdollisuuksista ja esimiehet saavat raportoinnista tukea työkykyjohtamiselle, työhyvinvointipäällikkö Oili Ojala kertoo. ”Kun on tietoisuutta, on mahdollisuutta vaikuttaa”, Ojala jatkaa.

Vuoden 2015 alussa alkaneessa terveyden edistämisen hankkeessa sairaanhoidollisten palvelujen henkilöstölle on lähdetty tutkimaan sairaalassa tehtävän työn kuormittavuutta ja rakentamaan terveysliikuntasuunnitelmia tulosten pohjalta uudella tavalla. Millainen kunto pitäisi olla esimerkiksi sairaalahuoltajan työssä? Kuinka fyysisesti kuormittavaa työ missäkin vuorossa on? Vastaukset näihin kysymyksiin ohjaavat PPSHP:n terveysliikunnan suunnittelija Minna Keskitalon työtä.  SAPA-hankkeessa eri ammattiryhmien työn kuormitus eri työtehtävissä on mitattu. Nyt tiedetään, millainen kuntotaso tehtävissä tulisi olla ja miten tehtävien kuormituksesta palautuu. ”Ideana on, että ei tarjota kaikille sitä samaa liikuntasuositusta, vaan omaan kroppaan ja työn kuormitukseen sopivaa, palauttavaa liikuntaa. Jos työpäivän aikana tulee jo 20 000 askelta täyteen, illalla ei kannatta lähteä enää kävelylenkille vaan vaikka joogaan tai kuntosalille”, Minna toteaa. Tarjolla on valmennusta tuki- ja liikuntaelimistön rempparyhmästä juoksukouluun. Myös selkeät sävelet siitä, miten toimitaan, budjetoidaan, raportoidaan ja jalkautetaan, kuuluvat suunnitelmaan.

”Mittaukset vahvistavat aiemmissakin selvityksissä esille tullutta johtopäätöstä, ettei työ sairaalassa kokonaisuudessaan ole raskasta, vaan kuormittavuus liittyy työntekijän voimavarojen ja työn väliseen suhteeseen. Toiselle työ on fyysisesti kevyttä, kun toinen voi kokea sen kuormittavana ja hengästyy samassa työtehtävässä. Toinen voi stressaantua asiasta, joka toiselle tuottaa työniloa. Työnantaja voi tarjota mahdollisuuksia elämäntapamuutoksille, mutta oleellisinta on, että ajankohta, työntekijän voimavarat ja sisäinen motivaatio on saanut kipinän. Tällöin ihminen on valmis tekemään muutoksia arkeensa. Tähän voi työyhteisö tarjota tärkeää vertaistukea.” Oili Ojala kuvaa. Energiatestin tulokset ovat auttaneet kohdentamaan toimia tarvelähtöisesti ja valmennuspolut on mietitty valmiiksi eri ryhmille. Terveyden ja työkyvyn edistämisen toimet on suunnattu eri arjen työhön sopivaksi”, muistuttaa Minna.

7 000 työntekijän aina auki olevassa talossa innostuminen ei synny hetkessä. Useimpiin työyhteisöihin on valittu oma liikuttaja, joka tiedottaa, kannustaa ja aktivoi omaa tiimiään. 200 liikuttajan verkosto ja esimiesten rooli on ollut keskeinen, sillä heidän kautta saadaan asioita eteenpäin. Strategian ja käytännön saumaton yhteispeli toimii. Energiatestien tulokset näyttävät, että hankkeilla on saatu loistavia tuloksia. Sairauspoissaolot ovat laskeneet ja työntekijöissä on enemmän normaalipainoisia kuin ylipainoisia. Ja mikä tärkeintä, hankkeiden kautta kahvihuoneisiin on tullut positiivinen porina, rohkeus ja lupa puhua näistä asioista. Jaksaminen koetaan tärkeäksi ja merkitykselliseksi koko talossa.

”Terveyden edistäminen on määrätietoista ja pitkäjänteistä toimintaa, jossa ei lähdetä vain yhtäkkiä Pokemoneja metsästämään”, kiteyttävät Minna ja Oili.

Kolme tuntia lisää energiaa voitokkaassa valmennuksessa

Biojalostuksen pohjoisessa asiantuntijayrityksessä, aiemmin Arizona Chemicalina tunnetussa Kratonissa on menossa vallankumous, kertoo talouspäällikkö Teemu Puumalainen. 40 vuotta talossa olleen työtoverin sanoin: ”Asiat eivät koskaan ole olleet näin hyvin.” Yritys on nimittäin kääntänyt työterveysasioissa fokuksen ennakoivaan toimintaan. Liikunta- ja kulttuuriseteleiden lisäksi työntekijöille järjestetään ohjausta heitä kiinnostavissa asioissa, olivatpa ne sitten stressinhallintaan, ravintoon, uneen tai liikuntaan liittyviä. Kahvihuoneissa uudet tuulet näkyvät kalustuksessa: kahvipöydissä ei enää istuskella, vaan ne ovat vaihtuneet pystypöydiksi, joiden ääressä tauko sujuu seisaallaan. ”Ihmisten turvallisuus on meille ehdoton numero yksi. Jaksaminen vaikuttaa siihen suuresti”, Teemu Puumalainen painottaa.

Teemu osallistui keväällä työtoveriensa kanssa Liikuntakeskus Voiton Energiavalmennukseen. Sen ansiosta miehellä on nyt mitatusti kolme tuntia enemmän energistä aikaa vuorokaudessaan! Valmennus alkoi Voiton valmentaja Joonas Hakalan ohjaamalla Energiatestillä, jolla selvitettiin jokaisen lähtötaso energiamäärissä. Kevään ajan Kratonin ryhmä osallistui kerran viikossa Joonaksen ohjaamaan ryhmävalmennukseen Voitossa. Lisäksi treenattiin omin päin Joonaksen laatiman treeniohjelman avulla. Teemu sanoo kokeneensa vahvasti, että nimenomaan ryhmänä osallistuminen sai jokaisen ensinnäkin sitoutumaan, ja toisekseen tekemään asioita tavalla, jolla ei koskaan olisi omin päin osannut treenata. ”Tehtiin perusliikkeiden lisäksi kaikenlaista trapetsitaiteilua, jota ei kyllä itsekseen olisi tullut kokeiltua. Leikkimielisesti tsempattiin toisiamme. Se teki treenaamisesta hauskaa ja sai ainakin minut ylittämään itseni.”

Koko ryhmän energiamäärä parani kevään valmennuksessa selvästi, lähes tunnilla. Teemu Puumalaisen kohdalla muutos oli erityisen suuri: alkutestin reilusta 11 tunnista seurantatestissä mitattuun 14 tuntiin! ”Huomaan muutoksen kyllä selvästi. Illan viimeiset tunnit ovat virkeämpiä, puuhastelen kotona koko illan eikä sohva kutsu enää työpäivän jälkeen.” Vaimokin on huomannut eron. ”Olin hänen mukaansa ennen semmoinen laiha läski” Teemu Puumalainen nauraa. Valmennuksen aikana lihaskuntoa tulikin mukavasti lisää.

Jatkossakin Kratonilla aiotaan panostaa hyvinvoinnin parissa aktiiviseen toimimiseen, esimerkiksi perheet mukaan ottaen. ”Haluamme tehdä asioita itse, nimenomaan niin että toimimme aktiivisesti sen eteen, että jaksaisimme. Tuloksia on jo selvästi saatu, joten tällä linjalla on hyvä jatkaa!”

Merileijonasta oravaksi: tarina onnistuneesta työhyvinvointiprojektista

Inlook Groupin liiketoiminnan kehityspäällikkö Erika Nybergh halusi jotakin muuta kuin perinteisen virkistyspäivän. Tärkeää olisi toki viettää hauska päivä yhdessä, mutta Erika halusi haastaa työkaverinsa miettimään hyvinvointiaan ja jaksamistaan myös pidemmällä aikavälillä.

Syksyisenä lauantaina Inlookin väki kokoontui yhteen tarkoituksenaan muun muassa kokeilla melomista. Ennen sitä tehtiin kuitenkin erilaisia kuntotestejä. Yksi näistä oli Energiatesti. Sen avulla selvitettiin lähtötaso, jota lähdettäisiin puolen vuoden projektissa parantamaan. Energiatestin tuloksena jokainen saa tietää, paljonko sen hetkinen vointi antaa energisiä tunteja ja minuutteja päivään. Hauskana lisänä testi kertoo lopuksi, mitä eläintä ihminen muistuttaa tuloksensa perusteella. Porukasta löytyikin koko eläintarha koalasta aropupuihin, mikä sai suupielet nykimään ylöspäin.

Mitä haluan seuraavalta puolelta vuodelta?

Testien jälkeen Erika pyysi jokaista kirjoittamaan itselleen tavoitteen seuraavalle puolelle vuodelle. Jokainen suunnitteli myös haasteita työkavereille. Papereihin kirjattiin esimerkiksi kävelyretkiä metsään porukassa ja lankutushaaste. Avuksi otettiin HeiaHeia, johon Erika kirjasi kaiken ylös. ”Halusin, että otetaan oikeasti se kynä käteen ja konkreettisesti kirjoitetaan paperille ne asiat, jotka aiotaan tehdä. Sillä tavalla niihin sitoutuu aivan eri tavalla”, sanoo Erika.

Päivä jatkui melonnalla, ja lopuksi päästiin saareen grillaamaan. Yhteistä kokemusta juhlistettiin tyrnishoteilla. Erika oli järjestänyt kaikille vielä yhden yllätyksen: shotit haettiin ryhmittyneenä Energiatestin määrittämän eläinlajin mukaan! Nauruntyrskähdysten lomassa todettiin, että kylläpä muuten oli kuvaavat ryhmittelyt. Tuossa taitaa tosiaan vilistää ryhmä oravia, ja nuo taas keinahtelevat paikalle kuin kirahvit!

Inlookin henkilöstö Energiatestin jälkeen.

Inlookin henkilöstö viihtyi yhdessä meloen ja ”energisyys-eläimiinsä” samaistuen.

 

Ihanaa, olen orava!

Virkistyspäivä oli hieno startti, mutta projektin todellinen arvo paljastui Erikalle puoli vuotta myöhemmin, kun Energiatesti uusittiin. Haasteita ja tavoitteita toki seurattiin koko ajan, HeiaHeiaan kirjattiin treenejä ja suoritettuja haasteita, ja siellä kannustettiin muita. Erika muistutti 3 kuukauden kohdalla mieliin alussa kirjatut tavoitteet ja kertoi projektin olevan puolessa välissä. Jos tulokset paranisivat seurantatestissä, Erika lupasi porukalle uuden virkistyspäivän, tällä kertaa miekkailun merkeissä.

Tulokset olivat huikeita. Lähes 70% oli parantanut tulostaan lähtötasosta. Konkreettiset tavoitteet olivat tepsineet: pari ihmistä oli lopettanut tupakoinnin kokonaan, joku vähentänyt selvästi ja yksi siirtynyt sähkötupakkaan. Useat myös pudottivat onnistuneesti painoaan. Eräs oli alkutestissä huomannut, että liikkuvuudessa olisi selkeästi parannettavaa, ja asettanut sen tavoitteekseen. Lopputesteissä tulos oli selvästi parempi! Monen tavoitteena oli yksinkertaisesti säännöllisen kuntoilun aloittaminen tai ylläpitäminen, ja tässä onnistuttiin hienosti.

”Erika, mä en olekaan enää merileijona! Mä oon nyt orava!” kertoo Erika erään kollegan hihkuneen. ”Ihmiset ottivat oikeasti tavoitteekseen myös siirtyä seuraavaan eläinlajiin seurantatestissä”, Erika muistelee nauraen.

 

Ei ne työkalut, vaan miten niitä käytetään

Tällaisista oivalluksista ja yhteishengestä syntyy onnistuminen. Työhyvinvointi ei ole yksittäisiä mittauksia tai virkistyspäiviä, vaan niiden ympärille kehitetty jatkuva, yhteinen fiilis: tavoitteita kannattaa asettaa, ja niihin päästään toisiaan tsemppaamalla. Suorittaminen ei ole tärkeintä, vaan yhdessä tekeminen ja nauraminen – se tunne, että voi luottaa työkaverin tsemppiin.

”Meillä innostus tarttui toiseenkin toimipisteeseen, ja lähdemme toimimaan samalla sapluunalla sielläkin. Tästä projektista jäi vahva tunne siitä, että muutosta saa oikeasti aikaan, kun suunnittelee homman heti alusta lähtien niin, että se perustuu mitattavuuteen ja jatkuvuuteen. Tsemppaamista ja yhdessä tekemistä unohtamatta!” toteaa Erika lopuksi.

Inlook on suomalainen sisärakentamiseen keskittynyt palvelukonserni, joka toteuttaa korkealaatuisia sisätiloja yhteistyössä arkkitehtien, suunnittelijoiden ja muiden rakentajien kanssa. Päätoimialoja ovat sisäkattojen ja -seinien urakointi, niihin liittyvien tuotteiden markkinointi sekä kokonaisvaltainen sisärakentaminen. Erika Nybergh toimii Inlook Groupin liiketoiminnan kehityspäällikkönä.

Energiatesti on hyvä välitilinpäätös

Viime viikolla teimme työporukan kesken jälleen Energiatestin. Sain siis tilannekatsauksen energisyyteeni ja jaksamiseeni jo toistamiseen tälle vuotta. Teemme testin kerran vuosineljänneksessä: maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa.

Minulle Energiatesti on kuin välitilinpäätös. Missä mennään, kun vuotta on kulunut yksi, kaksi tai kolme neljännestä? Mitä on tapahtunut viime testin jälkeen, ja miten se näkyy fyysisessä ja henkisessä jaksamisessani?

Maaliskuussa minulla oli virtaa 13 tunniksi ja 47 minuutiksi – aika paljon ajatellen, että olen valveilla keskimäärin 16 tuntia vuorokaudessa! Tunsinkin oloni virkeäksi. Talvi oli mennyt enempiä sairastelematta ja säännöllisesti liikkuen. Nukuin, liikuin ja söin aika tasapainoisesti.

Viime viikolla arvioin jälleen vireystilaani ja stressitasoani, ja vastasin lisäksi muutamaan elintapojani luotaavan kysymykseen. Onko stressitasoni edelleen ihanteellinen? Entä vireystila – nukunko hyvin, pysynkö virkeänä läpi päivän? Uutena ominaisuutena Energiatestiin on lisätty elintapakysely, joka jossain määrin kartoittaa samoja riskitekijöitä kuin verenpaineen mittaaminen. Vastatessani pohdin muun muassa viimeaikaista kasvisten syöntiäni, alkoholinkäyttöäni sekä ateriarytmiä.

Miten hyvä olikaan pysähtyä miettimään näitä asioita taas. Testipäivänä ei selvinnyt pelkästään kehitys fyysisessä kunnossani, vaan tuli myös käytettyä hetki henkisen hyvinvoinnin miettimiseen. Olipa hienoa havaita, että lihaskunnon osalta sain kolmessa kuukaudessa kehitystä aikaiseksi. Yhtä tärkeää oli kuitenkin huomata, että stressissä ja vireystilassa oli tapahtunut jotakin. Ja kun vielä tuli mietittyä niitä päivittäisiä valintoja elintavoissaan, niin aika kattava välitilinpäätös tuli tehtyä.

Niin, se testin tulos. Tällä kertaa tuli takapakkia. Energiaindeksini oli laskenut 24 minuutilla ja oli nyt 13 tuntia ja 23 minuuttia. Kun tarkastelin tuloksia tarkemmin, huomasin, että kestävyyskuntoni oli hieman heikentynyt. Kyse on siis siitä, kuinka hyvin hengitys- ja verenkiertoelimistöni pystyy kuljettamaan lihasteni kaipaamaa happea. Se on yksi tärkeimmistä tekijöistä fyysisen jaksamisen kannalta. Talven aikana minulla oli säännöllinen uinti- ja lenkkeilyrytmi, joka kevään kuluessa rikkoutui. Olen viime kuukausina keskittynyt treenaamaan enemmän lihaskuntoani, mikä näkyikin positiivisena kehityksenä sitä mittaavien osatestien tuloksissa.

En myöskään enää kokenut vireystasoani aivan ihanteelliseksi. Valoisat kesäyöt meinaavat tehdä tepposet nelikymppiselle: Jos en muista pimentää huonetta tai näkökenttääni yön ajaksi (omistan nykyään upean unimaskin!), heräilen aamuyön valoon enkä enää nuku hyvin loppuyöstä. Stressiä taas aiheuttavat ruuhkavuodet uusperheessä – välillä on kausia, jolloin tuntuu että tarvitsisi yhden ylimääräisen vaihteen – tai varapäreen. Tai niitä tunteja vuorokauteen?

Mitä siis jäi käteen? Herätys tähän hetkeen. Tärkeimpänä koen ehdottomasti tuon pysähtymisen itsearvioinnin ääreen. Jotta voisi alkaa miettiä keinoja jaksamisensa parantamiseen, pitää tiedostaa, että jotain parannettavaa on. Sen lisäksi on hyvä tietää, mitkä ovat niitä asioita, joihin pitäisi panostaa.

Minulle testin tulos antaa selvät sävelet seuraavalle kolmelle kuukaudelle. 1) Muistan huolehtia nukkumisesta entistä paremmin. 2) Otan säännölliset pidemmät lenkit jälleen viikko-ohjelmaani. 3) Raivaan aikaa joutenololle ja ennen kaikkea yksinololle. Mielessäni on jo hetken aikaa ollut jonkinlainen retriitti. Sinne lähtisi mukaan vain kirjoja, ja ehkä koira. Nyt sitten vain tuumasta toimeen!

Näillä askelmerkeillä on hyvä lähteä kesäloman viettoon. Aurinkoista ja energistä kesää!

Hanna

Be like Pentti

Luin juuri jutun 81-vuotiaasta Pentti Keräsestä, joka harrastaa uintia ja seinäkiipeilyä. Hän liikkuu jokaisena arkipäivänä jommankumman harrastuksensa parissa. 81-vuotiaana. Minä kokeilin ensimmäistä kertaa seinäkiipeilyä kuukausi sitten ja olin mielestäni kovin hurja näinkin vanhaksi. Uimassakin käyn joka viikko. Uin puolet Pentin matkasta. Aika hyvin näinkin vanhaksi.

Viimeisen viiden vuoden aikana olen tullut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että haluan pysyä kunnossa. Olen hidas herääjä – liikunnan löysin vasta lähempänä 30-vuotispäivääni. Vaikuttimia liikkumiseen on vuosien varrella ollut monia. Painonpudotus, kiinteytyminen, pään nollaus stressaavissa elämäntilanteissa, flow-tilan etsiminen, endorfiinikoukku, ihanien pinkkien lenkkarien ostaminen ja ulkoiluttaminen. Viime vuosina yksi syy on noussut yli muiden: toimintakyvyn säilyttäminen.

Ainokaiseni, se ainoa minulle annettu kroppa täytti juuri 40 vuotta. Ja vaikka olen vasta puolet Pentin iästä, tunnen sen. Aamuisin en enää ole aivan yhtä notkea ja nopea kuin ehkä aiemmin. Tauon tai rankemman liikunnan jälkeen palautuminen kestää kauemmin. Ylipäänsä huomaan, että kroppani tarvitsee huoltoa ja aikaa palautumiseen.  Olen saanut ensimmäiset lihasrelaksanttireseptini ja joutunut niihin turvautumaan.

Kroppani juttelee minulle. Ehkä se on tehnyt sitä aina, mutta olen vasta viime aikoina oppinut kuuntelemaan. Vuoropuhelumme on jatkuvaa: toisaalta minä houkuttelen ja suostuttelen sitä liikkumaan säännöllisesti. Mennääs nyt, kyllä se alkukankeuden jälkeen taas kivalta tuntuu. Juu, eilenkin oltiin, mutta mennään silti. Joo, vettä sataa, mutta eihän se ole kuin pukeutumiskysymys. Toisaalta kroppani suostuttelee minut body pumpin sijaan lämpölamppujen alla tehtävään joogaan. Usko nyt, juuri tänään tämä on parempi valinta. Ei pala niin paljon kaloreita, mutta päivä se on huomennakin, ehkä silloin on parempi aika pumpille. Tai: kävele vain hetkinen, koko matkaa ei ole pakko juosta. Tänään nivelet eivät ole sillä tuulella.

Pentti antoi minulle taas vahvistusta uskolleni: aikaa on. Sitä on vielä vuosikymmeniä! On aikaa ottaa välillä iisimmin. Toisaalta: tekosyitä ei ole. Tai ainakaan, ikä ei ole syy jättää asioita tekemättä. Tärkeää on puhua joka päivä – kropan kanssa. Ei mykkäkouluja, ei väkisin vänkäämistä. On kyse kompromissien etsimisestä. Mieleni ja kroppani ovat yhdessä hamaan loppuun saakka. Mukavampaa kaikille, kun ne kuuntelevat toisiaan. Uskon, että sillä tavalla pääsen Pentin ikään. Ja jos en kahdeksankymppisenä aivan kiipeilyseinälle, niin ainakin kävelylenkeille. Joka päivä.

Hanna

Lue Pentin tarina

Rytinällä rantakuntoon?

Yhtäkkiä on sen aika. Tammikuu! Nyt täytyy ryhdistäytyä! Syntyy ihmeellinen aikaikkuna, jossa täytyy saada aikaan muutos. Nyt tai ei koskaan. Neljä, kuusi, kymmenen viikkoa – aika alkaa nyt! Lopussa odottaa palkinto: uusi minä. Kevyempi, voimakkaampi, tiiviimpi. Vain muutama viikko sitä, tätä tai tuota kuuria tai haastetta, ja olet täysin uudistunut.

Mietipä hetkinen. Olet melkoinen kokonaisuus, yhdistelmä fyysistä ja psyykkistä. Noinkohan kaikki muuttuu paremmaksi parissa viikossa, tai edes kuukaudessa? Jotain saattaa nytkähtää liikkeelle, ja fyysisessä olemuksessasi tulet ehkä tuntemaan jo muutoksia. Anna kuitenkin mielellesikin aikaa. Ole rehellinen. Älä huijaa itseäsi jaksamaan sen mielikuvan avulla, että ”pian tämä rääkki on ohi ja peilistä katsoo uusi minä”.

Ehkä mielesi tekee kokeilla ruokavalion muutosta. ”Nyt alan syömään kilon kasviksia päivässä ja jätän sokerin pois kokonaan!” kuulen itseni vaahtoavan usein juhla- ja lomakausien jälkeen, kun olo on vähentyneen liikunnan ja raskaamman syömisen jälkeen laiskanpulskea. Olen kuitenkin huomannut, että keskimäärin kohtuudella kaikkea on parempi lähestymistapa, ja aivan riittävä keino löytää taas hyvä olo. Entäpä jos vain päätän ylipäänsä alkaa syömään enemmän kasviksia, ja vähemmän sokeria? Pienempi muutos, mutta todennäköisesti pysyvämpi vaikutus terveyteeni ja jaksamiseeni.

Älä lupaa itsellesi uutta minää ”näiden kolmen nopean vinkin avulla”. Vanha minäsi riittää, kunhan haluat pitää siitä tasaisen hyvää huolta. Aikaa on loppuelämä! Jokainen aikuisen ikään ehtinyt on varmasti jo oppinut omasta itsestään ne asiat, jotka lisäävät hyvinvointia – tai vähentävät sitä. Jos jotain päätät, niin päätä kuunnella itseäsi vähän tarkemmin.

Hanna

Asioiden summa

Elämäntapamuutos kuulostaa niin suurelta sanalta. Liian suurelta. Jos nyt kuitenkin ottaisi vain pieniä askelia ja katsoisi sitten. Yrittäisi vaikka juoda vähemmän kahvia, tai vaihtaa jonkun iltapäiväpullan rahkaan.

Pieniä tekoja ei kannata väheksyä. Paras onkin lähteä liikkeelle pienin askelin. Jos malttaa jatkaa, huomaa että loppujen lopuksi kokonaisuus on kuitenkin se, joka ratkaisee. Pelkällä rahkansyönnillä tai ainoastaan lihaskuntoa treenaamalla ei pääse kovin pitkälle.

Katsotaan taas sitä isoa kuvaa: Ei ole olemassa erikseen henkistä kuntoa, fyysistä kuntoa tai työkuntoa. Ihminen on kokonaisuus, jolla on joku tietty energiataso. Tästä samasta lähteestä ammennetaan energia kaikkeen, mitä päivän aikana tapahtuu. Henkinen hyvinvointi tukee fyysistä hyvinvointia, ja päinvastoin. Työkunto pysyy hyvänä, kun pitää huolta sekä henkisistä että fyysisistä voimavaroista. Töissä jaksaminen vaikuttaa tuottavuuteen, ja sitä kautta ammatilliseen itsetuntoon ja muuhun henkiseen hyvinvointiin. Ympyrä sulkeutuu.

Työporukalla asettimme tammikuussa yhteisen tavoitteen: jokaiselle yksilölle ja tiimille lisää energiaa päivään. Jokainen sai itselleen räätälöityä tukea ja ohjeita, ja kukin sai asettaa itse omat tavoitteensa ja vaatimustasonsa.

Isoin asia Energiavalmennuksessa oli kuitenkin tunne siitä, että ollaan samassa veneessä. Kenenkään ei tarvinnut selitellä kahvihuoneen jääkaappiin ilmestyneitä rahkapurkkeja. Kukaan ei katsonut kieroon, jos hehkutti liikunnan ilon löytymistä vaikkapa jonkin uuden lajin kautta. Ja kun se rahka alkoi tulla korvista, ei senkään asian kanssa tarvinnut jäädä yksin. Yhtäkkiä ei ollut ollenkaan hullumpi idea lähteä vielä työpäivän jälkeen porukalla ulkoilemaan tai salille hikoilemaan.

Huhtikuun lopulla saavutettiin yksi etappi, kun tammikuussa tehdyt Energiatestit uusittiin. Tulokset vahvistivat sen, minkä moni jo tunsikin. Päivään oli tullut jopa tunteja lisää energiaa! Ei mikään pikkujuttu. Energiavalmennus sai juuri niin hienon päätöksen kuin toivottiinkin, ja motivaatio jatkaa samalla tiellä vain vahvistui. Yhteisistä työmatkapyöräilyistä ja sporttivarteista on jo sovittu!